Ulkomaanlehtikolumni

Mies jota kukaan ei kuuntele ennen kuin on liian myöhäistä

: Ulkomaanlehtikatsaus

Jertta Blomstedt | 2.12.2009

Nykyisen finanssikriisin ennakolta nähnyt taloustieteilijä väittää, että uusi kupla odottaa puhkeamistaan.

Istanbulissa syntynyt juutalais-iranilainen taloustieteilijä Nouriel Roubini kulki ennen viime syksynä toteutunutta finanssikriisiä nimellä Tohtori Tuomio, koska hän ennusti tulevat tapahtumat jo pari vuotta aikaisemmin. Tänään hän on viisaan ja tietäjän maineessa, sillä on kiistatonta, että hän varoitti ajoissa ja useasti. Nyt hän on kertonut yhdessä arvostetuimmista talouslehdistä miten seuraava kupla on jo puhallettu.

Kuitenkin kaikkein kiinnostavinta minusta on hänen suhtautumisensa sijoittamiseen. Hänen mielestään sijoittaminen yksittäisiin osakkeisiin on hukkaan heitettyä aikaa. Itse hän pitää suurimman osan rahoistaan pankissa perustellen, että on parempi saada pientä korkoa kuin menettää puolet pääomastaan.

Meikäläinen ei totisesti ole sijoitusneuvojen tarpeessa, on vaan niin ikävää lukea ja kuulla tosiasioista piittaamatonta sijoitushälyä pankeista, joiden perustehtävä on jotain muuta kuin erilaisten "rahoitustuotteiden" kehittäminen. Lama vaimensi kohun hetkeksi, mutta nyt melutaso on taas noussut. Roubini pitää investoinneistaan parhaimpana sijoittamista omaan koulutukseensa, ja sekin oli aikaa eikä rahaa.

Noin kuukausi sitten Roubini julkisti mm. Financial Timesissä www.ft.com (Nov. 1, 2009 "Mother of All Carry Trades") näkemyksensä, että uusi taloudellinen kupla on tekeillä. Satuin lukemaan ennustuksesta OpenDemocracy.net -sivustoilta. Peter Johnson kirjoitti siellä aiheesta. Roubinin mukaan uusi keinottelukupla on syntymässä. Osakkeiden, öljyn ja tavaroiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti; liian aikaisin, liian paljon ja liian nopeasti kuin mitä makrotaloudellinen todellisuus edellyttäisi. Samaan aikaan dollarin arvo on laskenut ja amerikkalaisten joukkovelkakirjojen tuotto on pysynyt alhaisena ja vakaana. Tästä asetelmasta seuranneen keinottelun mahdollisuudet voi lukea taloustieteilijöille uskottavalla kielellä mm. FT:ssä.

Roubinin mukaan tämän kuplan puhkeaminen on ennen pitkää väistämätöntä ja se johtaa vielä suurempaan romahdukseen kuin viime syksyn kriisi. Tilannetta pahentaa se, että suurimmat instituutiot ovat kykenemättömiä maksamaan takaisin lainoja, jotka kannattelevat markkinoiden toimintaa. Tämä puolestaan johtaa mittavaan instituutioiden luhistumiseen.

Osakkeiden hintojen nousu perustuu hallitusten ja keskuspankkien harjoittamaan helpon rahan ja alhaisten korkojen politiikkaan, mutta todella vaarallista on laaja spekulointi Yhdysvaltojen dollaria vastaan. Hyvin karkeasti kuvattuna sijoittajat lainaava dollareita ostaakseen erittäin riskialttiita osakkeita. Voitot ovat olleet valtavia. Roubinin mukaan sijoittajat vaikuttavat nyt neroilta, vaikka he vain liukuvat kuplan pinnalla. Hankalaa on tietysti se, että elvytys ja spekulointi näyttävät olevan saman asian kaksi eri puolta.

Sekä Roubini että Johnson ovat siis sitä mieltä, että uusi kupla on olemassa ja että sen puhkeaminen on väistämätöntä, perustelut löytyvät sekä Financial Timesista että Open Democracyn sivuilta. Roubinin mielestä seuraava romahdus saa vuoden 2008 tapahtumat vaikuttamaan pieniltä.

Peter Johnson väittää, että esimerkiksi Englannin keskuspankki ja Britannian valtionvarainministeriö eivät tiedä mitä ne tekevät. Ne pyrkivät alhaisilla koroilla ja nousevilla osakkeiden hinnoilla luomaan vaurautta, joka purkautuu kotimaisena kysyntänä. Mutta jos tämä malli ei toimikaan, kysyy Johnson. Ja Englannin pankki on myöntänyt, että nykyisissä epätavallisissa oloissa perinteisistä kansantaloudellisista malleista on vain rajoitetusti hyötyä ja empiiriset todisteet ovat vielä vähäisempiä. Nouriel Roubini uskoo kaikessa lyhykäisyydessään siihen, että valtavat määrät julkista rahaa työnnetään tällä hetkellä hirvittävään keinottelukuplaan sen sijaan, että ne sijoitettaisiin hitaampaan ja paljon vaikeampaan liiketoimintaan eli tuotanto- ja palvelutalouden uudelleenrakentamiseen.

Johnson on myös sitä mieltä, että ainakaan Britanniassa poliitikot eivät lainkaan valmista kansalaisia uuden kuplan puhkeamiseen. Miten rahoitusjärjestelmän instituutiot kestävät uudet romahdukset, miten tärkeät laitokset pelastetaan? Millä ja miten? Johnsonin mukaan ainakaan Britanniassa ei ole siihen rahaa eikä kansalaisten yhteistä tahtoa.

Johnsonin mukaan keskuspankkien ja valtionvarainministeriöiden on pikaisesti annettava ymmärtää, että rahapolitiikan kiristäminen voi tapahtua millä hetkellä hyvänsä niin, että keinottelun houkuttelevuus vähenee. Ja silloin me elvytystä kannattavat tietysti suutumme. Ikään kuin globaalin maailman keskeinen piirre olisi, että hyvä on aina paha, koska keinottelijat ovat ikuisesti keskuudessamme.

Toiseksi hänen mielestään pitäisi nopeasti julkisesti analysoida ja paljastaa kaupallisten rahoituslaitosten pääomavirrat, jotka nykyään pysyvät pimennossa. Keinottelu tarvitsee sisäpiiriläisiä ja manipuloijia. Johnsonin mukaan kansalaisten tulee tietää keitä he ovat ja mitä he tekevät. Ainostaan silloin räikeintä käytöstä voidaan hillitä.

Ja kolmanneksi pankeissa on erotettava pankkien hyödylliset ja välttämättömät toiminnat kaikesta muusta mitä ne tekevät. Rahoitusalan infrastruktuuria ei voi altistaa keinottelulle, jonka epäonnistuessa valtioita tarvitaan maksajiksi.

Lähteet: www.opendemocracy/openeconomy/peter-johnson/is-next-crash-just-around-corner

www.ft.com Nouriel Roubini, Nov.1, 2009
www.tnr.com Julia Ioffe, Prophet Motive, 3.6.09

Jertta Blomstedt / Ykkösaamun Ulkomaanlehtikolumni 2.12.2009 / YLE Radio 1