Puheenvuoroja

Planeetta Google

: Puheenvuorot

Juha Kulmanen 3.12.2008

Randall Stross on tehnyt mielenkiintoisen teoksen `Planet Google`, jossa kerrotaan hakukoneyhtiön kymmenvuotinen tarina.

´Miten me haettiin tietoa ennen kuin oli Google? Mitäs sä oikein meinaat, ettei ollut Googlea?´ Tämä vanha margariinimainos sopii sovellettuna Googlen tapaukseen, sillä monelta tuntuu unohtuvan, että hakukoneyhtiö täytti vasta kymmenen vuotta. Se perustettiin siis vuonna 1998. Google aloitti toimintansa suurin toivein; yhtiön päämäärä oli järjestää maailman kaikki informaatio. Ei enempää, eikä vähempää.

"Googlen 1.0 versio etsi tietoa web-sivustoista. Google 2.0 on kurottautunut pitkälle yli webbi-sivujen. Muiden muassa kirjat, uutiset ja videot muodostavat kolme kategoriaa, jotka Google on lisännyt tavarataloonsa. Näin se on luonut kokonaisen teollisuuden haaran: kirjan ja sanomalehtien kustantamisesta televisioviihteeseen."

Randall Stross on tehnyt erittäin kiinnostavan 200-sivuisen kirjan Planet Google, yhtiön kymmenvuotisesta taipaleesta, joka astelee yhtä jalkaa internetin maailmanvalloituksen kanssa. Kaikki kaikessa Googlelle on ollut internetin vapaus, eikä tämä kehitys ole ollut mitenkään itsestään selvää.

Mihin Googlen menestys sitten pohjautuu? Yhtiön perusti kaksi nuorta nörttiä Larry Page ja Sergey Brin. He olivat kumpikin opiskelleet Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa, ja pian he saivat värvättyä yhtiötä vetämään itseään huomattavasti vanhemman ja kokeneemman Eric Schmidtin, jolla oli niin ikään tietokoneinsinööritausta, mutta myös johtamisosaamista.

"Vuonna 2000 Google tarjosi yrityksille mahdollisuutta ilmoittaa hakukoneen yhteyteen yksinkertaisilla tekstimainoksilla. Ilmoitusten teho olisi helposti mitattavissa: vain jos käyttäjä klikkaisi mainoksesta, sen katsottaisiin tehonneen. Googlen tarjous oli mainostajille riskitön: he maksaisivat vain jos käyttäjä klikkaa."

Kaksi vuotta myöhemmin Googlen tulot olivat jo yli 400 miljoonaa dollaria ja nousivat sitten ilmiömäisen nopeasti, vuonna 2007 ne olivat jo 4,2 miljardia dollaria. Vaikka Google on laajentanut imperiumiaan, yhä yhdeksänkymmentä prosenttia sen tuloista tulee tästä yksinkertaisesta tekstimainonnasta. Klikkailun lisäksi siis mitään erityisiä kikkailuja ei tarvita. Idea on yhtä yksinkertainen kuin kännyköiden tekstiviesti, josta käyttäjät edelleen pitävät ja operaattorit tahkoavat rahaa.

"Yahoon, Microsoftin ja pienempien kilpailijoiden parhaat aivot ovat vuosia yrittäneet lyödä Googlen mainossijoittelu-formulan laudalta, mutta kaikki ovat epäonnistuneet siinä."

Miksi sitten Google on päihittänyt erityisesti pahimman kilpailijansa Yahoon ja haastanut jopa markkinajohtaja Microsoftin, joka yritti ostaa Yahoon omiin suojiinsa mutta epäonnistui siinä? Randall Stross antaa kirjassaan moniselitteisen, mutta vakuuttavan tuntuisen vastauksen. Tässä on yksi keskeisimmistä syistä:

"Kuka tahansa voi mennä Googlen kotisivuille toteamaan yhtiön hakukoneen täyden voiman ilman että hänen täytyy antaa itsestään mitään henkilökohtaisia tietojaan. Sukupuoli, rotu, ikä, koulutus, ammatti - kaikki säilyvät tuntemattomina. Hakukone on kiinnostunut vain haettavasta sanasta tai lauseesta itsestään ja ainoastaan hakevan koneen internetosoite tallentuu yhtiön tiedostoihin."

Tästä huolimatta myös Googlen ´Algoritmi´, joka on itse asiassa kooste monista pienistä algoritmeistä, on herättänyt jonkun verran huolta. Mutta juuri tällä alueella kilpailija Yahoo on kompuroinut paljon enemmän. On silti ymmärrettävää, että hakukoneteknologian kehittyessä ja sen käsitellessä yhä enemmän informaatiota, epäilyjä syntyy. Erityisesti niitä on noussut Kiinassa, jossa yhtiö on taipunut sopeuttamaan toimintaansa maan hallituksen sensuurimääräyksiin. Juuri nyt Google kuitenkin puolustaa verkkoyhtiöiden ihmisoikeusaloitetta maassa.

"Google tarvitsee sitä, että internet säilyy avoimena ja uskollisena alkuperäiselle ajatukselleen ilman maksumuureja, ilman kirjautumisaitoja, ilman ohjelmistojen omistajien asettamia muureja, ilman mitään erityisiä informaation siirtoa koskevia rajoituksia."

Vastakkain on kaksi leiriä. Toinen haluaa, että informaatio on vapaata, toinen ajattelee, että informaatio on liian arvokasta ollakseen vapaata.
Markkinoiden suurin ohjelmistoyhtiö Microsoft edustaa tunnetusti jälkimmäistä vaihtoehtoa. Mutta Googlelle on ilmaantunut muitakin haastajia, erityisesti niin sanottuja sosiaalisia verkkopalveluja rakentavat yhteisöt; kärjessä Facebook, joka toimii bisnestä tekevänä yhtiönä.

"Google käyttää avointa lähdekoodia omissa toiminnoissaan. Se ei ole kuitenkaan antanut omaa hakuformulaansa yleiseen käyttöön. Sekin on yhtiö, joka on kiintynyt omiin salaisuuksiinsa eikä voittaisi läpinäkyvyyskilpailua. Silti verrattuna Microsoftiin, Google on monin verroin enemmän kietoutunut avoimen lähdekoodin ympärillä toimivaan teollisuusryhmittymään. Nämä kaksi yhtiötä eivät aja vain omia etujaan, vaan edustavat myös ideologisesti kahta eri leiriä, avointa ja suljettua. Oli tähän kokonaiskuvaan sopivaa, että nimenomaan Microsoft voitti vuonna 2007 kilpailun saada investoida Facebookiin: nämä kaksi ovat etulinjassa ajamassa suljettua järjestelmää. Microsoftia ja Facebookia yhdistää yhteinen taistelu ideologista kilpailijaa Googlea vastaan."

Facebook on noussut nopeasti haastamaan Googlea. Sen ajatuksena on, että jos puutarha on tarpeeksi iso, se riittää. Toimivan yhteisön ympärille voidaan rakentaa muurit. MySpace yritti myös haastaa Googlea, mutta sen suojaukset olivat kehnompia ja Googlen hämähäkit pääsivät sinne sisään.
Strossin mielestä on mielenkiintoista, että vain kolmensadan työntekijän yhtiö, Facebook, on kyennyt järkyttämään moninkertaisesti suuremman Googlen asemaa. Itse asiassa Facebook on haastanut koko mediakentän, jossa yleisradiotyyppisestä harvoilta monille viestimistä siirrytään yhä enemmän ihmisten väliseen vuoropuheluun ja keskusteluun.

Google on yrittänyt vastata monella tavoin tähän haasteeseen. Se on perustanut Google Talkin, Google Friend Connect-palvelun ja monia muita. Mutta toistaiseksi sen paras veto on ollut ostaa YouTube vuonna 2007. Jos Googlen ylivoimaisuus oli perustunut sanojen hallintaan, YouTube taas mestaroi liikkuvilla kuvilla.

"YouTuben kasvu oli huimaava; sitä pystyi kuvaamaan käyrällä, joka nousi 90 asteen kulmassa ylöspäin. Sen kasvu ylitti eBayn, Googlen Web-haun, Wikipedian, MySpacen, Facebookin tai minkä tahansa sitä ennen ja sen jälkeen tulleen webbisivuston. Marraskuuhun 2005 mennessä sen palvelimella oli 8 terabittiä dataa joka päivä. Kuukautta myöhemmin se oli tuplaantunut 16 terabittiin, mikä tarkoitti 3 miljoonaa videota päivässä."

Tänä päivänä nuo luvut ovat jo moninkertaistuneet, pelkästään Yhdysvalloissa YouTube-videoita on yli neljä miljardia. Vaikka YouTube on ollut yleisömenestys, joka ei todellakaan nojannut tekijänoikeuksien kunnioittamiseen, ei se taloudellisesti ole kultakaivos. YouTube on pikemminkin vaatinut jatkuvia investointeja. Mutta strategisesti se on ollut Googlelle äärimmäisen tärkeä. Ja jos YouTube kerran on osa maailman informaatiovirtojen hallintaa, siitä voi seurata, että Google voi napata hallintaansa myös minkä hyvänsä mediayhtiön New York Timesia myöten, Randall Stross päättelee kirjassaan.

"Yhdistämällä maantieteellisen ja siitä riippumattoman tiedon perinteisin, omaperäisin ja viihteellisin keinoin Google antaa käyttäjille mahdollisuuden nähdä maailma tavalla, joka ei ennen ollut mahdollista."

Googlen gmail on ollut vahva yritys haastaa koko perinteinen sähköpostijärjestelmä. Toukokuussa 2008 julistettiin jo email vanhentuneeksi. Moni yritys onkin ottanut g-mailin käyttöönsä ja Google on perustanut tähän tarkoitukseen myös Apps nimisen palvelun.
Yhtiö on joutunut toistuvasti vakuuttelemaan, että se ei missään nimessä lue sähköpostien sisältöjä.

"Vaikka erityisesti Facebookin virkailijoiden raportoitiin vuonna 2007 syyllistyneen yhteisöön kirjautuneiden profiilien tutkimiseen hakeakseen itselleen seuralaista, tekaisemalla vääriä sähköposteja tai vaihtamalla käyttäjien valokuvia, on varjo tästä toiminnasta langennut osittain myös Googlen päälle."

Kaiken kaikkiaan Googlen yritys jäsentää maailman informaatiota on tuottanut suuren määrän erilaisia palveluja kartoista, Google Map ja Google Earth aina kielikäännöksiin Google Orch.

"Yhtiö ei tarjoa vain ei-englannista - englantiin käännöksiä, vaan toukokuuhun 2008 mennessä arabiasta, bulgariasta, kiinasta (sekä yksinkertaisesta että perinteisestä kiinasta), kroatiasta, tsekistä, tanskasta, englannista, suomesta, ranskasta, saksasta, kreikasta, hindistä, italiasta, koreasta, japanista, norjasta, puolasta, romaniasta, venäjästä, espanjasta, ruotsista ja portugalista käännöksiä mille tahansa näistä muista kielistä."

Muille kuin edellä mainituille kielille käännettäessä tarvitaan edelleen välikielenä englantia, mutta palvelu täydentyy kaiken aikaa. Googlea on ajanut eteenpäin hokema: mitä enemmän dataa, sitä parempi.
Page ja Brin ovat luoneet globaalin yhtiön, jonka palveluksessa on runsaat 16 000 henkeä ja jolla on tusinoittain tietokonekeskuksia, jotkut niistä valtavan kokoisia. Yhtiö myös kilpailee parhaista työntekijöistä antamalla monenlaisia etuja.

"Google tunnetusti tarjoaa työntekijöilleen ilmaiset ateriat - aamiaisen, lounaan ja päivällisen - jotka ovat gourmet-tasoa. Heille, jotka työskentelevät Googleplexissä Mountain Viewissä, annetaan ilmaiset työmatkakuljetukset koko San Fransiscon-lahden alueella. Ilmainen lääkärinhoito, hieronnat ja lastenhoito kuuluvat etuihin. Työpaikalta löytyvät myös maksua vastaan henkilökohtaiset valmentajat, hiustenleikkaajat, pesulat, pyöräkorjaamot ja autonhuoltopalvelut."

Eipä siis ihme, että Fortune-lehti nimesi Googlen vuonna 2007, ja uudestaan vuonna 2008, parhaaksi yhtiöksi työskennellä.

Vielä on epäselvää mikä on meneillään olevan finanssikriisin vaikutus Googlen kaltaiseen yhtiöön. Joka tapauksessa sen markkina-arvo on tipahtanut samalla lailla kuin esimerkiksi Nokian ja osakkeen hinta on vain runsaan kolmanneksen vuoden takaisesta huipusta. Yhtiön toimitusjohtaja Eric Shmidt on usein toistanut, että yhtiö on vain yhden klikkauksen päässä menestyksestä - tai menetyksestä. Tosin keväällä 2008 Google toi markkinoille kaksoisklikkauspalvelunsa. Mutta matkalla maailman kaiken informaation järjestämiseen Googlella on edessään vielä pitkä matka. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana, informaatiosta on järjestetty arviolta vasta noin kaksi prosenttia.

Michiganin yliopiston kirjasto oli Strossin mukaan ensimmäinen, joka sai helmikuussa 2008 miljoona kirjaa siirrettyä digitaaliseen muotoon. Silti 6 ja puoli miljoonaa vielä odottaa pelkästään tässä kokoelmassa.
Googlellakin siis vielä riittää haasteita. Yhtiön johto on pitkään julkisesti arvioinut, että projektiin menee yhteensä 300 vuotta.

"Googlen ensimmäiset kymmenen vuotta maailman informaation järjestämiseksi on vienyt sen jo nyt huomattavan pitkälle. Yhtiö ei ehkä sittenkään tarvitse enää 290 vuotta toteuttaakseen tavoitteensa."