Kolmannen maailman puheenvuoroja

Todellinen kansanradio

: Kolmannen maailman puheenvuoroja

Peik Johansson tiistaina 26.1. klo 18.05 ja torstaina 28.1. klo 13.40

Joukko viestinnäntutkijoita Afrikan maista vieraili viime viikolla Suomessa media-alan ammattikorkeakoulujen Metropolian ja Diakonia - ammattikorkeakoulu Diakin järjestämissä seminaareissa pohtimassa journalismin roolia kehityksessä. Yksi vieraista oli tiedotusopin ja radiotyön lehtori Ordination Mgongolwa tansanialaisesta Tumaini-yliopistosta Iringan kaupungista.

Tumaini-yliopistolla on jo pitkät perinteet yhteistyöstä suomalaisten järjestöjen ja oppilaitosten kanssa, ja olen itsekin käynyt viime vuosina Iringassa kouluttamassa paikallisia opiskelijoita ja opettajia internetin käytössä toimittajantyössä, osana suomalaisten journalistijärjestöjen Viestintä ja kehitys- säätiön eli Vikesin kehitysyhteistyöhanketta.

Ordination Mgongolwa piti Helsingissä ja Turussa järjestetyissä seminaareissa esitelmän yhteisöradioasemien roolista maaseudun kehityksessä Tansaniassa. Yhteisöradiot ovat olleet yksi kehitysviestinnän tutkijoiden taikasanoista takavuosina. Tansaniassa toimii tällä hetkellä tosin vasta viisi varsinaista yhteisöradioasemaa, mutta useampi uusi asema on perusteilla lähiaikoina eri puolille maata.

Ordination Mgongolwa on itse syntynyt ja kasvanut pienessä syrjäkylässä Iringan maakunnassa ja tuntee maaseudun todellisen tilanteen ja tarpeet. Puhuessaan maaseudun kehityksestä hän ei suinkaan tarkoita maatalouden kehittämistä tai maaseudun talouskasvua. Mgongolwan mielestä maaseudun kehityksessä on kyse pikemminkin maaseudun asukkaiden perustarpeiden tyydyttämisestä, pyrkimisestä omavaraisuuteen ja maaseudun köyhien ´voimaannuttamisesta´, jotta he kykenisivät itse tuottamaan omat mukavuutensa.

Pienimuotoisella paikallisradiotoiminnalla on eri puolilla maailmaa todettu olevan merkittävät mahdollisuudet edesauttaa tällaista ruohonjuuritason kehitystä.

Yhteisöradioaseman tuottajat ovat kiinnostuneempia osallistavasta sosiaalisesta kehityksestä kuin rahallisesta voitosta. Osallistava tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että jokaisella yhteisön jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa ja auttaa, sillä sosiaalisen kehityksen pyrkimyksenä on parantaa koko yhteisön elämänlaatua. Yhteisöradiot kaikkialla Afrikassa uskovat tähän samaan ajatukseen - että yhteisöt itse pystyvät parantamaan omaa elämänlaatuaan. Mutta erilaiset yhteisöt kohentavat elämäänsä eri tavoin. Siksi onkin tärkeää, että yhteisöradion tuottajat uskovat ensinnäkin siihen, että yhteisön elämää voidaan parantaa yhteisön jäsenten omalla toiminnalla. Yhteisöradiotuottajien tehtävänä on tunnistaa ja eritellä yhteisön keskeiset tarpeet.

Tansanian radio- ja tv-alaa säätelevän viestintäviraston asetuksen mukaan yhteisöradiot ovat valtio-omisteisen julkisen palvelun yleisradion ja kaupallisten radiokanavien rinnalla harjoitettava oma erillinen radiotoiminnan muoto, jonka päämääränä ei ole tuottaa voittoa radioaseman omistajille. Yhteisöradiot ovat pieniä ja itsenäisiä radioasemia, ja ne toimivat vaatimattomalla budjetilla. Yhteisöradiota hallinnoi yleensä paikallinen järjestö tai säätiö, joka nauttii alueen asukkaiden luottamusta.
Tansaniassa kaikki yhteisöradiot on perustettu toistaiseksi maaseudulle, osa ulkomaisella tuella muun muassa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestöltä Unescolta. Ordination Mgongolwan mukaan pyrkimyksenä on tarjota maaseudun asukkaille vaihtoehtoista tietoa kaupungeista käsin tuotetulle valtionradion ja kaupallisten musiikkikanavien ohjelmavirralle - ja viime kädessä rohkaista ihmisiä omaehtoiseen toimintaan.

Afrikan maissa maaseudulla tuotetaan miltei kaikki raaka-aineet ja luonnonvarat, joista kansakunta hankkii tulonsa. Silti kaupungit ottavat kaiken hyödyn näistä tuloista, eikä maaseudulle jää mitään. Haluttomuus kehittää maaseutua on luonut yhteiskuntapoliittisen ilmapiirin, jossa useimpien kehitysmaiden johtajat ylpeilevät yksipuolisilla kehityssuunnitelmilla ja hankkeilla ja vain teeskentelevät laulavansa laulua kokonaisvaltaisesta kansakunnan kehittämisestä. Tämä kaupunkieliitin ja maaseudun välinen epäsuhta ilmenee hyvin selvästi myös tiedonvälityksessä ? sen rakenteissa, sisällössä ja viestinnän suunnassa. On tavallaan kyse informaation dumppauksesta, jossa viestejä välitetään vain yksisuuntaisesti ikään kuin ylhäältä alas.

Ordination Mgongolwa muistuttaa, että suurissa osissa Tansanian maaseutua ihmiset elävät yhä pitkälti luontaistaloudessa ja absoluuttisessa köyhyydessä vailla kunnollisia hyvinvointipalveluja. Maaseudulla kärsitään taudeista, köyhyydestä ja lukutaidottomuudesta. Tiet ja liikenneyhteydet ovat monin paikoin surkeita, eikä kaukaisemmissa kylissä ole edelleenkään sähköä. Maaseututaajamissa ruuan hinnan kallistuminen on heikentänyt elintasoa.

Syynä näihin lukuisiin ongelmiin on Mgongolwan mukaan se, että maassa valtaa pitävä kaupunkieliitti on tehokkaasti sulkenut korvansa maaseudun asukkaiden ahdingolta. Eliitille riittää, että maaseutu tuottaa raaka-aineita ja maaseudulta löytyvät luonnonvarat ovat hyödynnettävissä alhaisin työvoimakustannuksin.

Pahinta Mgongolwan mielestä on kuitenkin se, että syrjäseutujen asukkailla itsellään ei ole juuri keinoja vaikuttaa myönteisellä tavalla omaan elinympäristöönsä ja alueensa kehitykseen.

Tulisiko mediatoimijoiden ja muiden aktivistien vain seurata vierestä maaseudun syrjäytymistä puuttumatta asiaan millään olennaisella tavalla? Ei! Viestintästrategia, joka mahdollistaa tiedonkulun molempiin suuntiin, olkoon lähtökohtana Afrikan maaseutuyhteisöjen elämänlaadun parantamiselle!

Kuinka radiolähetyksillä sitten voidaan parantaa elämänlaatua Tansanian maaseudulla?

Ordination Mgongolwan mukaan yhteisön jäsenten tuottama keskusteleva yhteisöradiotoiminta mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonkulun, mikä puolestaan edistää demokraattisen kulttuurin luomista syrjäkyliin. Kun syrjäseutujen asukkaat pääsevät ilmaisemaan mielipiteitään oman lähialueensa ongelmista ja esittämään ratkaisuehdotuksia, he ottavat aivan toisella tavalla vastuuta alueen poliittisesta ja taloudellisesta hallinnoinnista ja yhteisten voimavarojen käytöstä. Radiotoiminta myös elvyttää paikoitellen unohtuneen suullisen perinteen arvostusta.

Ihannemaailmassa yhteisöradio tarjoaa yhteisön jäsenille mahdollisuuden saada tietoa, opetusta ja viihdettä. Yhteisöradiossa puhtaimmillaan yhteisön jäsenet suunnittelevat, tuottavat ja esittävät ohjelmat itse. Tällöin yhteisöradio ei enää toimi pelkästään yhteisön hyväksi, vaan yhteisöradiosta on tullut koko yhteisön itseilmaisun väline. Tämä visio on kuitenkin mahdollisimman kaukana vallitsevasta nykytilanteesta, jossa joukkotiedotusvälineiden sanomat kulkevat pääkaupungeista periferiaan ja palaute paikallisilta yhteisöiltä on rajoitettua.

Tansanialainen viestinnäntutkija Ordination Mgongolwa luettelee joukon yhteisöradiotoiminnan tuloksena saavutettuja välittömiä hyötyjä Afrikan maissa: Ensinnäkin oikeus tietoon ja viestintään on ihmisoikeus. Afrikan maissa asukkaiden enemmistö on pitkään kärsinyt tiedon puutteesta. Kaupallisten kanavien keskittyessä lähinnä musiikin soittoon yhteisöradio voi toimia opetuksen ja kansalaiskasvatuksen välineenä. Yhteisöradiot ovat myös keskustelukanavia, joissa ihmiset voivat vaihtaa ajatuksia alueen kehitystä koskevista hankkeista ja suunnitelmista. Mitä enemmän ihmisillä on tietoa omasta elinympäristöstään, sitä paremmin he pystyvät kehittämään sitä ja esimerkiksi tuottamaan enemmän ruokaa, pitämään paremmin huolta terveydestään ja vähentämään lukutaidottomuutta. Globaalistuneessa mediamaailmassa on myös tärkeää, että on kanavia, joilla voidaan suojata paikallisia kieliä ja kulttuureja. Ordination Mgongolwa muistuttaa, että Afrikan maissa puhutaan yhteensä lähes 2 000:ta eri kieltä. Ei siis ole pelkästään kyse siitä, onko ihmisillä mahdollisuus kuunnella radiolähetyksiä, vaan ymmärtävätkö he mitä lähetyksissä sanotaan.

Toimiva tiedonkulku on yksi demokraattisen yhteiskunnan perusedellytyksistä. Mitä enemmän kansalaisilla on tietoa, sitä paremmat mahdollisuudet heillä on seurata vallanpitäjien ja muiden vastuunkantajien toimintaa kaikilla tasoilla, mikä puolestaan edesauttaa vallanpitäjien pyrkimystä hoitaa velvollisuutensa aiempaa ahkerammin ja rehellisemmin. Puutteellinen tiedonsaanti puolestaan heikentää kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa kehityksen kulkuun ja kyseenalaistaa johtajiensa toimintaa näiden syyllistyessä väärinkäytöksiin. Asioista hyvin perillä olevat kansalaiset voivat paremmin edellytyksin vaatia hallinnoltaan vastuullisuutta - ei pelkästään vaalien alla, vaan jatkuvasti.

Yksi Tansanian vanhimmista ja vakiintuneimmista yhteisöradioista on vuonna 2002 radiolähetyksensä aloittanut Orkonorei Community Radio. Yhteisöradion lähetysasema sijaitsee Terratin kuntakeskuksessa masai-paimentolaisten asuttamassa Manyaran maakunnassa, ja kuuluvuusalue on kutakuinkin entisen Uudenmaan läänin suuruinen. Radioasema tavoittaa toistasataa tuhatta ihmistä, joista suurin osa on masaita.

Alue on luonnonvaroiltaan vauras, sillä siellä louhitaan tansaniitti-nimistä jalokiveä. Alueella sijaitsee myös kuuluisa Manyaran kansallispuisto. Silti Manyara on Tansanian köyhimpiä ja syrjäytyneimpiä alueita. Yli puolet asukkaista on lukutaidottomia. Peruskoulun kesken jättävien tyttöjen osuus on masaiden keskuudessa erityisen suuri.

Ordination Mgongolwa kertoi, että Orkonorei Community Radio on lähettää ohjelmia joka päivä 12 tunnin ajan. Päivän ohjelmista viisi tuntia koostuu musiikista. Pari tuntia päivässä on omistettu keskusteluohjelmille kulttuurista, tasa-arvosta, nuorisoa kiinnostavista aiheista sekä ympäristöstä ja paikallishallinnosta. Toiset pari tuntia koostuu tervehdyksistä ja paikallisista tiedotteista. Lisäksi radio toimittaa opetusohjelmia muun muassa terveysasioista, yrittäjyydestä ja paimentolaisuudesta sekä tietysti uutisia.

Ruotsin kehitysyhteistyöviraston teettämässä arvioinnissa radion tärkeimpänä kehitysvaikutuksena pidettiin sitä, että se antoi maaseutualueen asukkaille äänen. Radion keskusteluohjelmissa ihmiset voivat kysyä kunnanhallituksen jäseniltä kysymyksiä ja vaatia parempia palveluja.

Muuan nainen Simanjirosta totesi, että aiemmin alueen ihmisillä ei ollut mitään keinoa ottaa esille tärkeäksi kokemiaan asioita.

"Ajateltiin, ettei masai-heimon ihmisillä ollut mitään järkevää sanottavaa. Mutta oman radiokanavan myötä ihmiset kuuntelevat myös meitä."

Vanhempi herra Sukuron kylästä puolestaan totesi, miten tärkeää oli, että ihmiset kuulivat oman äänensä radiossa.

"Se tarkoitti nimittäin sitä, että olimme kykeneviä puhumaan toisillemme. Kun kuulemme oman äänemme radiossa, se merkitsee sitä, että myös muut ihmiset kuulevat, mitä me sanomme. Tämä on suuresti kohentanut meidän omanarvontuntoamme."

Uudenlaisen julkisen keskustelukulttuurin myötä Manyaran maakunnassa on koettu viime vuosina lukuisia myönteisiä muutoksia. Ordination Mgongolwan mukaan yhteisöradioasema on lujittanut alueen asukkaiden yhtenäisyyttä ja ymmärrystä siitä, että heillä on yhteiset pyrkimykset ja ongelmat. Masai-kulttuurin tarinankerrontaperinteet ovat nousseet uuteen arvoon. Tietoisuus ihmisoikeuksista ja etenkin naisten oikeuksista on parantunut. Karjanhoito on tehostunut. Alueen hallinto on kohentunut kaikilla hallinnon tasoilla. Tietoisuus ympäristöongelmista ja ympäristönsuojelun tarpeesta on kasvanut. Alueen asukkaiden yleinen terveydentila on parantunut, erityisesti naisten keskuudessa.

Tansanian itsenäisyyden alkuvuosina presidentti Julius Nyerere totesi, että "ihminen on käynyt kuussa, mutta me yritämme yhä tavoittaa kyläyhteisöt". Presidentti oli huolissaan tiedonkulun vaikeuksista maaseudulla ja yleensäkin infrastruktuurin puutteista. Vielä tänä päivänä 80 prosenttia tansanialaisista elää ja tekee työtä maaseudun kylissä. On selvää, että yhteisöradion avulla on nyt mahdollista tavoittaa kyläyhteisöt olennaisilla tiedoilla ja viesteillä, jotka ovat omiaan aikaansaamaan muutosta.