Etusivu > Yhteiskunta > Kolmannen maailman puheenvuoroja
Tiistaisin klo 18.05 - 18.20, toinen lähetys torstaina klo 13.40
Vuoroviikoin Eurooppalaisten ja Amerikkalaisten puheenvuorojen kanssa. Tuottaja Juha Kulmanen. Tuottajana Juha Kulmanen. Voit myös lukea Radio 1:n puheenvuoroja ja muita kolumneja netistä.
(Yhteiskunta)
Tilaa podcast. Mitä podcasting on?
Uusinnat YLE Puheessa: la 10.43 ja 15.43 sekä ma 18.45
Öljyntuotanto Nigeriassa herättää jatkuvia kiistoja. Minkälaisia ovat Nigerialaisen ympäristönsuojelijan Nnimmo Basseyn ajatukset?
"Nigerjoen suistossa kiehuu, ja hiipuvien öljytulojen kanssa kamppailevan Nigerian tulevaisuus näyttää synkältä. Mutta samaan aikaan Nigeriassa toimivat öljy-yhtiöt kahmivat itselleen yhä säädyttömämpiä voittoja. Öljy-yhtiöiden voittokulku jatkuu, sillä ne eivät maksa öljyntuotannon ympäristöhaitoista eikä ekologiseen velkaan kiinnitetä huomiota. Paikalliset kyläyhteisöt öljyalueilla joutuvat kantamaan nämä taakat harteillaan, samalla kun yhtiöt hämärien yhteisyrityssopimustensa turvaamina nauravat matkalla pankkiin."
Näin kirjoittaa nigerialainen ympäristönsuojelija Nnimmo Bassey afrikkalaisten tutkijoiden ja yhteiskunnallisten aktivistien Pambazuka-verkkojulkaisussa viime kuussa julkaistussa artikkelissaan.
Nnimmo Bassey on epäilemättä Nigerian tunnetuin ja arvostetuin ympäristöaktiivi, ei vain kotimaassaan vaan myös kansainvälisesti. Hän työskentelee toiminnanjohtajana Nigerian öljyntuotantoalueiden asukkaiden ympäristöoikeuksien puolesta kampanjoivassa järjestössä nimeltä Environmental Rights Action tai lyhyemmin pelkkä ERA. Viime syksynä Nnimmo Bassey valittiin myös ympäristöjärjestö Friends of the Earthin eli Kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtajaksi.
Nnimmo Basseyn johtamaa ERA-järjestöä on pitkälti kiittäminen siitä, että Nigerian öljyalueiden ympäristökatastrofi on saanut hiukan suurempaa kansainvälistä julkisuutta.
Nigerjoen suiston pienen ogonikansan väkivallaton kampanjointi öljy-yhtiö Shelliä vastaan 1990-luvun alussa tukahdutettiin varsin tehokkaasti, kun armeijan erikoisjoukot surmasivat tuhansia ihmisiä ja ogonien ympäristöliikettä johtanut kirjailija Ken Saro-Wiwa ja kahdeksan muuta ogoniaktivistia hirtettiin syksyllä 1995.
Sen jälkeen lähinnä Nnimmo Bassey ja muut ERA-järjestön aktiivit ovat saaneet toimia Nigerian öljyalueen asukkaiden puhemiehenä, sotilasvallan aikana aluksi jatkuvan pidätysuhan alla. Nnimmo Bassey ihmettelee kirjoituksessaan maailman suurimpien öljy-yhtiöiden viime aikojen huikeita liikevoittoja. Globaali rahoituskriisi ja öljyn hinnan romahdus pudotti Shellin voittoja hiukan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta koko vuoden tuotto kohosi ennätykselliseen 31 miljardiin dollariin.
Kyseessä on kautta aikojen suurin eurooppalaisen yhtiön yhden vuoden aikana keräämä liikevoitto.
Nigeriaa Shellin voitot eivät kuitenkaan hyödytä. Öljyntuotantoa Nigeriassa pyörittävät ulkomaiset öljy-yhtiöt, suurimpana juuri Shell. Öljy-yhtiöt laskuttavat Nigerian valtiota tuotantokustannuksista, ottavat sitten päältä pois omat voittonsa, ja jäljelle jäävät tulot maksetaan Nigerian valtiolle.
Nnimmo Basseyn mielestä öljyalan keskeinen ongelma Nigeriassa onkin se, että kun ulkomaiset öljy-yhtiöt tekevät öljynporauksessa kaiken työn, niin Nigerian valtion ja koko maan talouden kannalta öljytulot ovat rahaa, joka tulee ikään kuin automaattisesti ilman että sen eteen on tehty mitään varsinaisesti tuottavaa työtä.
"Halvat petrodollarit ajoivat meidät uskomaan, että raha ei ollut ongelma, vaan sen käyttäminen. Halvat petrodollarit muuttivat Nigerian politiikan taisteluksi valtionkassan hallinnasta ja johtivat julkisten varojen ja omaisuuksien massiiviseen siirtämiseen yksityiseen omistukseen. Tätä on ollut yksityistäminen Nigeriassa. Halvat petrodollarit houkuttelivat sotilashallitukset presidentinlinnaan, tuhoten lopulta täydellisesti käsityksen yhteisestä hyvästä ja kollektiivisesta omistajuudesta rakkaassa kotimaassamme."
Nnimmo Bassey toteaa, että kun hallitus jääräpäisesti vain pyrki pitämään huolen siitä, että ulkomaanvaluuttaa virtasi valtionkassaan, se unohti samalla sen, että puhdas ympäristö on perusedellytys kansalaisten tuotteliaisuudelle.
Nigerjoen suiston öljyalueilla suurin osa väestöstä elää edelleen pitkälti luontaistaloudessa hankkien elantonsa pienviljelmiltä tai kalastamalla. Nämä ihmisten peruselinkeinot ovat olleet jo pitkään uhattuina viljelymaiden ja vesistöjen saastumisen vuoksi. Nigerian öljyntuotannon pahin yksittäinen ympäristöongelma on kaasun poltto. Maan uumenista porattavan raakaöljyn seassa on maakaasua, joka täytyy erottaa öljystä ennen kuin öljy voidaan juoksuttaa öljyputkiin. Nigeriassa öljy-yhtiöt yksinkertaisesti polttavat tuon kaasun öljynporausasemilla sen sijaan että kaasu otettaisiin talteen.
Monien kylien lähettyvillä kaasua on poltettu kymmenen metrin korkuisina valtavina roihuina vuorokauden ympäri 1960-luvulta lähtien - siitäkin huolimatta että se on ollut lainvastaista vuodesta 1984.
Kaasun polttaminen aiheuttaa kasvihuonepäästöjen lisäksi valtavia määriä rikki- ja typpipäästöjä. Samalla ilmakehään vapautuu myrkyllistä dioksiinia, bentseeniä ja tolueenia.
Happosateiden vuoksi maa on öljyalueilla paikoitellen viljelykelvotonta ja vesistöissä kalat kuolevat. Alueen ihmiset sairastavat kroonisia keuhkosairauksia, astmaa, leukemiaa sekä sydän- ja verisuonitauteja, Nnimmo Bassey luettelee.
Mutta terveyshaittojen lisäksi kaasun polttaminen on myös taloudellisesti järjetöntä. Nigerian öljyntuotannon yhteydessä poltettu kaasu riittäisi tyydyttämään 75 prosenttia koko Saharan eteläpuolisen Afrikan energiatarpeesta.
"Taloudellisin termein ilmaistuna Nigeria polttaa kaasua taivaan tuuliin vuosittain yli 2,5 miljardin dollarin arvosta. Yli sadalla öljynporausasemalla Nigerjoen suistossa kaasu loimuaa edelleen ja alueen ilmakehään pääsee myrkyllisiä kemiallisia yhdisteitä. Tämän vastenmielisen toiminnan myötä Nigeria on menettänyt arviolta 72 miljardin dollarin edestä tuloja vuodesta 1970 vuoteen 2006. Jollei hallitus tee mitään kaasun polton pysäyttämiseksi, tämä tuhlattu summa vain jatkaa kasvuaan vuosi vuodelta, samoin kuin myrkkykaasujen aiheuttamien kuolonuhrien määrä."
Toinen öljyntuotannon aiheuttama vakava ongelma ovat jatkuvat öljyvuodot. Nigeriassa öljyputket kulkevat maanpinnan yläpuolella ja ovat pääosin peräisin 1960-luvulta. Kymmenen viime vuoden aikana Nigeriassa on sattunut yli 2 000 öljyvuotoa, eli käytännössä jossain päin suistoaluetta on aina meneillään öljyvuoto.
Kun öljyä suihkuaa ruostuneista putkista ympäristöön, se tuhoaa viljelykset ja pohjaveden ja valuu myöhemmin jokiin, jolloin kalastajat ja pienviljelijät menettävät elinkeinonsa. Nnimmo Bassey peräänkuuluttaakin täydellistä ympäristötuhojen inventointia Nigerian öljymailla. Öljyvuotojen ja putkiräjähdysten lisäksi paikallisia katastrofeja aiheuttavat muun muassa öljynporauksen jätevedet sekä käsittelemättä ympäristöön jätetty porausliete. Tuhojen kartoittamisen jälkeen olisi aloitettava öljytuhojen puhdistus.
Nigerjoen suistoalueella ei ole Nnimmo Basseyn mukaan koskaan puhdistettu ainuttakaan öljyvuotoa. Parhaassakin tapauksessa öljy on vain peitetty hiekalla. Olemassa olevien öljytuhojen puhdistaminen olisi suuri edistysaskel Nigerian öljyalueilla, mutta ei riittävä, mikäli paikallisten asukkaiden elinolot halutaan turvata. Kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtaja Nnimmo Bassey vaatii Nigerian koko talouden elvyttämistä, ja vapautumista öljyriippuvuudesta.
"Nigerian tulee oppia, että raakaöljy ei voi enää jatkossa olla maan suurin tulonlähde. Ehdotamme aluksi, että Nigeria ei myöntäisi uusia öljynetsintälupia. Olemassa olevia öljykenttiä voidaan edelleen hyödyntää, mutta kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti. Uusien öljykenttien avaamisesta luopuminen ei johtaisi suuriin tulonmenetyksiin. Öljyn hinnan laskiessa myös tuotantokiintiöt pienenevät. Näin ollen Nigeria pystyy tuottamaan kiintiöiden mukaisen määrän öljyä nykyisistäkin öljykentistä. Öljyn jättäminen maan alle ei merkitse myöskään tappioita, vaan kyse on säästämisestä. Meidän on opittava säästämään. Maan alle jäävä öljy on edelleenkin meidän öljyämme. Meidän ei pidä porata kaikkia öljyvaroja vain sen vuoksi, että meillä on ne. Tämä on yksinkertaista viisautta. Nigerian täytyy ottaa askel taaksepäin ja ajatella!"
Öljyteollisuudessa puhutaan Peak Oilista, öljyhuipusta, silloin kun puolet olemassa olevista arvioiduista öljyvaroista on käytetty. Useimpien arvioiden mukaan Nigeria saavutti öljyhuippunsa jo muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä maan virallinen öljyntuotanto on kaksi miljoonaa tynnyriä päivässä ja hallituksen suunnitelmien mukaan öljyntuotannon määrä tulisi kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.
Nnimmo Bassey laskeskelee mahdollisesta tuotannon lisäyksestä saatavia tuottoja ja päätyy mielenkiintoiseen ehdotukseen.
Mikäli öljyntuotanto Nigeriassa todella kaksinkertaistuisi, uutta öljyä pumpattaisiin saman verran kuin koko tämänhetkinen tuotanto, eli kaksi miljoonaa tynnyriä päivässä. Kun samalla voidaan olettaa, että öljyn hinta maailmanmarkkinoilla vakiintuu noin 30 dollariin tynnyriä kohti, niin uusista öljylähteistä saatavat öljytulot kohoaisivat vuositasolla 21,9 miljardiin dollariin.
Summa kuulostaa hurjalta, mutta jos sen jakaa Nigerian nykyisellä väkimäärällä, eli 140 miljoonan asukkaan kesken, huomataan, että uusista öljylähteistä saatavat vuosittaiset tulot olisivat asukasta kohti laskettuna 156 Yhdysvaltain dollaria ja 40 senttiä. Kun tuosta summasta vielä vähennetään tuotantokustannukset, työntekijöiden palkat, öljykenttiä vartioivien armeijan erikoisjoukkojen kustannukset sekä tietysti ulkomaisten öljy-yhtiöiden välistä ottamat voitot, voidaan Nnimmo Basseyn mukaan hyvin perustein todeta, että uusista öljylähteistä vuosittain saatavat tulot olisivat hieman vähemmän kuin 156 dollaria jokaista nigerialaista kohti laskettuna. Ja nyt päästään itse asiaan.
"Sen sijaan että rupeaisimme pumppaamaan öljyä uusista öljylähteistä, minkä lieveilmiöitä olisivat ympäristön saastuminen, ihmisoikeusloukkaukset ja poliittisen järjestelmän vääristyminen, meidän tulisi jättää öljy maan alle ja vaatia, että jokainen nigerialainen maksaa vuosittain 156 dollaria´Raakaöljyvarojen solidaarisuuskassaan´. Tämä toisi ylimääräisiä tuloja kaikkien niiden tulojen lisäksi, jotka saadaan nykyisistä öljylähteistä.
Ymmärrämme toki, että kaikilla nigerialaisilla ei ole varaa maksaa joka vuosi 156 dollaria valtionkassaan, mutta voimme kohtuudella olettaa, että noin sata miljoonaa nigerialaista mielihyvin maksaisi tämän maksun, mikäli siitä koituvat edut ovat kaikkien nähtävillä. Ne nigerialaiset, jotka kykenevät maksamaan moninkertaisesti tuon vähimmäissumman, voisivat ottaa hoitaakseen sen puuttuvan summan, joka jää köyhimmältä kansanosalta maksamatta. Lisäksi voitaisiin pyytää kansainvälisiä avustusjärjestöjä ja hyväntekeväisyyslahjoittajia sekä muita maita symbolisesti ostamaan muutamia öljytynnyreitä, jotta budjetoidut tulot katetaan."
Nnimmo Basseyn mielestä öljyn jättäminen poraamatta olisi järkevää monestakin syystä: Ensinnäkin Nigeria omalta osaltaan hidastaisi ilmastonmuutosta. Öljyvuotojen ja kaasuloimujen määrä ei myöskään enää lisääntyisi. Vähitellen ihmisten elinympäristöt elpyisivät ja ihmisten terveydentila paranisi. Öljynetsintäoikeuksien jakamiseen ja öljytulojen käyttöön liittyvältä korruptiolta vältyttäisiin. Lisäksi öljyntuotantoon liittyvät väkivaltaisuudet vähenisivät.
"Punnittu mielipiteemme on, että Nigerian olisi parasta keskeyttää kaikki uudet öljyhankkeet ja jättää öljy maan alle", toteaa nigerialaisen ympäristöjärjestön ERA:n toiminnanjohtaja Nnimmo Bassey.
"Vuosikymmeniä jatkunut öljynporaus on tuonut Nigeriaan miljardeja dollareita, mutta tavalliselle kansalle se ei ole merkinnyt muuta kuin kurjuutta. Nigeria oli rikkaampi silloin kun maatalous oli vielä maan pääelinkeino. Raakaöljyn tuotanto toi mukanaan raakaa toimintaa yhteiskunnan kaikille tasoille. ERA-järjestö haluaa omalta osaltaan tarjota Nigerialle paremman tulevaisuuden kehottamalla kansakuntaa siirtämään katseensa pois öljystä ja samaan aikaan säilyttämään vakaan taloudellisen maaperän, josta voimme ponnistaa suurempiin korkeuksiin. Tämän perustana on maatalous, hallituksen kaikkine tukirakenteineen.
Meidän täytyy lopettaa vuosikymmeniä kestänyt riippuvuus öljytuloista, joka on turmellut kansallisen sielumme ja sitoutumisentunteemme kansakunnan rakentamiseen. Antakaamme kaikkien nigerialaisten osallistua kansallisen kukkaron täyttämiseen. Tämä tekisi poliitikoille myös selväksi sen, että mikäli he väärinkäyttävät julkisia varoja, he todellakin varastavat kansalta."
Mitään väheksymättä tai liikaa kunnioittamatta. (Avautuu blogisivulle.)
"Aatosta jaloa ja alhaista mieltä." (Avautuu blogisivulle.)
Pitkän uran varrelta jännittäviä tapahtumia ja haastateltavia. (Avautuu blogisivulle.)
Suoraa puhetta kulttuurieroista ja ihmisten samanlaisuudesta. (Avautuu blogisivulle.)
Vieraslistalla politiikan, kulttuurin ja tieteen kärkinimet. (Avautuu blogisivulle.)
Kuuntele YLE Radio 1:n ohjelmia
YLE Areenasta:
Lauantain toivotut levyt: 13.03.2010 18.10
Knalli ja sateenvarjo: Tapaus psykiatri
Radio 1:n internet-sisältöjä on mahdollista tilata RSS-syötteen avulla.
Musiikkia, kuunnelmia, tiedettä ja kirjallisuutta lapsille.
Pikku Ykkösen omalle sivulle
Radioteatteri, Radioateljee, radiodokumentit, Ääniversumi ...
Omalle koneelle tilattavat Radio 1:n ohjelmat.
on nyt myös YLE Radio 1.
Sinne!
Isänmaiden heinäkuu 2008
Jumalainen heinäkuu 2007
Pakollinen heinäkuu 2006
Punainen heinäkuu 2005
YLE Radio 1, Radiokatu 5, PL 6, 00024 Yleisradio | Puh. +358 9 14801 | Sähköposti: etunimi.sukunimi@yle.fi | yle.fi | Vastaavat ohjelmatoimittajat