Eurooppalaisia puheenvuoroja

Unionin villit itänaapurit

: Eurooppalaisia puheenvuoroja

Esa Aallas 11.6.2009

Ensi kertaa EU:n puheenjohtajamaana oleva Tshekki isännöi Prahan huippukokousta, jossa 27 jäsenmaata päättävät kuutta itänaapuriaan koskevasta kumppanuusohjelmasta.
Prahalaisen turvallisuustutkimusinstituutin johtajan Jirí Schneiderin mukaan unionin itänaapureissa eletään paikoin vielä villin idän malliin.

Perjantaiaamuna vehreässä Prahassa virtaa vain Moldau. Autot torkkuvat juhlapyhää. Sillalla patikoi vastaan muutama asunnoton ja lenkkeilijä. Toukokuun kahdeksas vuonna 1945 Tshekkoslovakia vapautui natsi-Saksan otteesta. Silta vie puistikkoon jossa pronssiset langanlaihat alastomat mieshahmot muistuttavat totalitarismin uhreista. Neljäkymmentä vuotta Prahan villistä keväästä 1968 ja sen murskanneisa panssareista. Nyt katumainoksissa kaksikymmentä vuotta sitten verettömän samettivallankumouksen presidentiksi nostattama nuori kiharatukkainen Vaclav Havel kantaa olallaan sementtisäkkiä. Vuonna 1993 maa jakautui Slovakiaksi ja Tshekiksi. Kymmenen vuotta sitten Tshekki liittyi Natoon, viisi vuotta sitten itään laajentuneeseen Euroopan unioniin.

Vajaat parikymmentävuotta sitten EU:n nykyiset itänaapurit eli kuusikko - Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä - kuuluivat Neuvostoliittoon.

Prahalaisen turvallisuustutkimusinstituutin johtajan Jirí Schneiderin mukaan unionin itänaapureissa eletään paikoin vielä villin idän malliin

"Vaikka suuresta itämuutoksesta on kulunut jo parikymmentä vuotta , monin paikoin itää pelataan yhä eri säännöin kuin lännessä. Lännen tyrkyttämille yhteisille pelisäännöille kuten oikeusvaltiolle saatetaan jopa nauraa. Näille pelureille on etua siitä, että he voivat pelata villin idän takapihoilla omin säännöin. Heidän mielestään on vain jännittävää pelata korkein panoksin riskipeliä, jossa voitot voivat nousta pilviin. Se ei pelaa, joka pelkää.

En tarkoita näillä bisnespelureilla pelkästään venäläisiä oligarkkeja vaan ylipäätänsä idän kaksilla säännöillä pelaavia. Tähän joukkoon mahtuu niin vallanpitäjiä, byrokraatteja, uusrikkaita yrittäjiä kuin keinottelijoita. He tietävät että heidän villin idän säännöillään on vaikea tehdä bisnestä lännen markkinoilla, joita sentään säätelevät monopolien vastaiset pykälät. Lännessä nämä pelurit menettäisivät nopeasti kasvonsa.

Idän pelureiden oma toiminta vahvistaa käsityksiä läntisestä vakaudesta ja itäisestä viidakosta. He tallentavat voittojaan länsipankkien tileille, sijoittavat länteen veroparatiisien kaltaisia porsaanreikiä myöten, he kantavat läntisiä osakesalkkuja.

Idän eliitit menettelevät näin, koska kokevat usein kyseenalaisesti hankkimansa vaurauden olevan ihmeellisessä lännessä paremmassa turvassa kuin villissä idässä.

Monesti he myös asuttavat länttä, lähettävät perheensä länteen ja maksavat lapsensa länsikouluihin. Sen sijaan että he sijoittaisivat oman maansa koulutukseen ja opetukseen tai tuntisivat yrityksissään sosiaalista vastuuta tukemalla kotimaansa infrastruktuurin rakentamista. Mielestäni tällainen menettely on vastuutonta."

Schneiderin mielestä itää leijonien vapaana riistaviidakkona pitäviä pelureita vastaan on taisteltava mutta laillisin keinoin. Itäkumppanuus on yksi väline tässä taistelussa. Muutoksiin kehottavat vetoomukset tai talousboikotti, jonka kohteena Valko-Venäjä on ollut, eivät useinkaan tehoa idän yksinvaltaisiin. Kumppanuusohjelma on kuitenkin sitä valmistelleen tutkijan mukaan vähintä mitä EU voi vaatia yhteistyötä haluavilta itänaapureiltaan. Toisaalta enemmästä eivät 27 jäsenmaata päässe tässä vaiheessa yksimielisyyteen. Esimerkiksi Saksaa ja Puolaa itäinen ulottuvuus kiinnostaa enemmän kuin Ranskaa tai Britanniaa.

"Monessa itänaapurissa komentotalous ei ole vielä muuttunut markkinataloudeksi. Valko-Venäjällä muutos ei ole vielä alkanutkaan. Hallinnossa ja liike-elämässä pesii mafia-tyyppinen rikollisuus, joka korruptoi järjestelmää. Vakaus, kansalaisvapaudet ja ihmisten turvallisuus kohentuisivat, jos jälkineuvostoliittolaisista rakenteista päästäisiin irti.

Itäkumppanuudella EU pyrkii tukemaan maiden muutosta oikeusvaltioiksi. Myös ihmisten yhteyksiä länteen yritetään parantaa. Tunnemme yhä valitettavan huonosti itänaapureitamme. Kohentamalla rajaturvallisuutta ja helpottamalla viisumiensaantia ja viime kädessä poistamalla viisumit unionin itäraja ylittyy laillisesti eikä laittomasti."

Schneiderin näkemykset ja tutkimukset heijastelevat unkarilaissyntyisen sijoitusmiljonäärin Sorosin perustamien avointa yhteiskuntaa Itä-Eurooppaan ja sen itänaapureihin ajavan liikkeen ajatuksia. Aiemmin niin metsäntutkijana, kansanedustajana, Tshekin ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä sekä Israelin suurlähettiläänä toiminut Schneider on myös työskennellyt Budapestissa Sorosin avoimen yhteisön instituutissa.

Viime vuosina tutkimusjohtaja on koordinoinut keskieurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistä selvitystä siitä, miten EU voisi vahvistaa itäisen ulottuvuuden politiikkaansa.

Erityisesti energia- ja turvallisuuskysymyksiä tutkiva Schneider muistuttaa unionin itänaapuruston kirjavuudesta. Lisäksi monet maat pitävät sisällään ratkaisemattomia, herkkiä ristiriitoja, joista viime vuonna käyty sota Georgiassa muistutti Eurooppaa ja maailmaa.

"Itänaapureista suurin, Ukraina on 47 miljoonan asukkaan suurvalta Mustanmeren alueella Turkin ja Venäjän tavoin. Erityisesti unionin uusista jäsenmaista suurin Puola kannattaa neuvostokautena Vähä-Venäjäksikin kutsutun Ukrainan liittymistä europerheeseen. Jos näin kävisi, niin mitä todennäköisimmin sen nykyisin yksinvaltaisesti johdetut rajanaapurit Moldova ja Valko-Venäjä kiinnostuisivat jäsenyydestä.

Kaukasian kolmikko, Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia näkevät kumppanuuden pikemminkin tueksi niiden hallinnon ja talouden kehittämiseksi kuin tieksi, jonka päässä häämöttää Bryssel."

Vaikka itänaapurien kuusikko on mukana kumppanuusohjelmassa , eivät Moldovan ja Valko-Venäjän presidentit saapuneet Prahaan neljän muun itänaapurimaan johtajan tavoin. Huippukokouksen ulkopuolella moldovalaiset ja valkovenäläiset mielenosoittajat vaativat poliittisia vankeja vapaiksi. Schneiderin mukaan sama vaatimus voitaisiin esittää myös Azerbaidzhanin johdolle.

Itäkumppanuudella ei kuitenkaan pyritä ratkaisemaan ristiriitoja eikä konflikteja. Georgiassa on vain Venäjän tunnistamat Abhasia ja Etele-Ossetia. Azerbaidzhanissa armenialaisten asuttama ja miehittämä Vuoristo-Karabah, Moldovassa separatistinen Transnistria. Ukrainaan vasta parikymmentävuotta kuuluneella Krimillä asuu venäläisenemmistö.
Jiri Schneider kommentoi:

"Yleensä näitä kiistoja kutsutaan jäädytetyiksi konflikteiksi. En pidä nimityksestä. Pikemminkin kyse on itseaiheutetuista ratkaisemattomista kiistoista, joita etenkin Venäjä pystyisi sulattamaan koska tahansa.

Georgian viimevuotinen sota nopeuttikin tämän kumppanuusohjelman valmistelua. Transnistriassa Venäjä, jota kuuntelevat niin Moldovan kommunistijohtoinen hallitus kuin venäläismieliset separatistit, voisi rakentaa sopua huomattavasti nykyistä lujemmin. Ukrainaan vasta parikymmentä vuotta kuulunutta Krimiä taas pidetään venäläisessä historiantulkinnassa osana vanhaa Venäjää, jo Kiovan Rus-kaudelta alkaen.

Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa Venäjän virallista turvallisuusoppia, jonka mukaan maa suojelee tarvittaessa vaikka asein rajojensa ulkopuolella eläviä kansalaisiaan."

Vaikka EU:n itäkumppanuus ei Schneiderin mukaan pyrikään ulottomaan unionin rajoja Venäjän rajoille, niin Moskova on jo tuonut julki varauksellisuutensa hanketta kohtaan. Sekä presidentti että ulkoministeri ovat toivoneet, ettei itäkumppanuudella rakenneta uutta maan vastaista blokkia tai ettei ohjelma muutu kumppanuudeksi Venäjää vastaan.

Schneiderin mielestä Venäjän ulkopolitiikasta paistaa läpi turhautuneisuus nykyiseen tilanteeseen, etenkin sen lähialueilla. Tästä kertoo presidentti Dmitri Medvedevin Helsingissä esittelemä ehdotus Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista nykyisten tilalle; Turhautumisen seurauksena Prahassakin paleltiin viime tammikuussa kun Moskova sulki läpi Ukrainan EU-maihin kulkevan kaasuhanansa Ukrainan maksurästien takia.

Tutkija myös muistuttaa pääministeri Vladimir Putinin taannoisesta lausumasta, jonka mukaan Neuvostoliiton romahdus oli viime vuosisadan suurin tragedia.

Mutta tutkimusjohtaja Jirí Schneiderin mukaan uudessa kumppanuuspolitiikassa ei ole kyse geopolitiikasta

"Venäjä haukkuu väärää puuta. Itäkumppanuudessa ei ole kyse geopolitiikasta vaan yhteisesti noudatettavista pelisäännöistä. Tämän Venäjäkin toki tietää. Onkin kysyttävä, miksi eurooppalaiset neuvottelusäännöt eivät tunnu kelpaavan Venäjälle?

Esimerkiksi elintärkeässä energiakumppanuudessa yhteiset säännöt EU:n ja Venäjän kesken olisivat molemmille sekä itänaapureille eduksi. Sama koskee kumppanuutta itänaapurien ja EU:n kesken.

Nähtäväksi jää,aikooko Venäjä jarruttaa yrityksiä saattaa näitä, omissa strategioissaan lähialueinaan pitämiänsä maita eurooppalaisella tasolle - jopa vastoin niiden kansalaisten tahtoa."