Tiedeuutiset

Kuuman ja kuivan alueen havumetsä sitoo paljon hiiltä

: Tiedeuutiset

23.01.2010, klo 20.00

Maapallon maapinta-alasta lähes viidennes on ns. puolikuivien alueiden metsien peitossa. Niiden merkitys maapallon ilmastolle on paljon suurempi kuin aiemmin on oletettu, osoittavat israelilaistutkijat Science-lehdessä. Israelissa Yatirissa oleva mäntymetsä sitoo vähäisestä sateesta ja kuumasta ilmastosta huolimatta enemmän hiiltä kuin keskimääräinen eurooppalainen mäntymetsä. Ilmaston muutoksen kannalta huonoa, ainakin lyhyellä tähtäimellä, on se että tumma havumetsä heijastaa huonommin auringon säteilyä takaisin kuin aikaisempi vaaleapintainen aavikko. Nettohyötyä ilmaston lämpenemistä vastaan aavikon tilalle istutetusta metsästä saadaan vasta useiden vuosikymmenien jälkeen, arvioivat tutkijat.

Kuivat ja kuumat alueet ovat kiinnostaneet ilmastontutkijoita paljon vähemmän kuin kosteat trooppiset sademetsät tai lauhkean vyöhykkeen laajat metsäalueet. Kuivien tai puolikuivien alueiden kasvillisuutta on pidetty vähäisenä ja merkityksettömänä vaikka pinta-alaa on paljon; kuivat alueet peittävät lähes puolet, 46%, maapallon maapinta-alasta. Vain osassa kasvaa metsää ja puolikuivien metsien osuus maapinta-alasta on noin 18%.

Yatiriin Israeliin istutettiin 2800 hehtaarin mäntymetsä vuonna 1964. Sen hiilitasetta ja energiavirtoja alettiin mitata tarkasti vuonna 2000. Vuoteen 2009 jatkuneissa mittauksissa saadut tulokset on nyt analysoitu ja mallinnettu. Metsä sitoo hiiltä noin 2,3 tonnia hehtaarille vuodessa, kun keskimääräisessä eurooppalaisessa metsässä mäntymetsä sitoo noin 2 tonnia. Koko maapallolla mäntymetsät sitovat keskimäärin 2,5 tonnia/ha/vuosi.

Yatirin alueella vuodessa sataa vuodessa vajaat 300 mm kun esimerkiksi Suomessa sataa noin 600 mm vuodessa. Lisäksi kesälämpötilat nousevat varsin korkeiksi: kesäkuukausien keskilämpötila on 25 asteen tienoilla. Puut ovat kuitenkin sopeutuneet ilmastoon ja niiden kasvu on voimakkaimmillaan keväällä, kun lämpötila on 14 asteen tienoilla. Fotosynteesi ja kasvu hidastuvat alle viidesosaan kesän ajaksi.

Yleensä kasvien fotosynteesi on suurimmillaan korkeimpien lämpötilojen lähellä mutta havumetsissä paras lämpötila näyttää olevan 14-18 asteen paikkeilla. Euroopassa mäntymetsien kasvu on nopeinta kun keskilämpötila on 16-18 asteen välillä. Etelä-Euroopassa se on toukokuussa, Etelä-Suomessa heinäkuussa.

Havumetsät ovat tummia joten ne absorboivat auringon säteilyä, vaikka fotosynteesiä ei tapahtuisikaan. Siksi ne nostavat lämpötilaa paikallisesti. Vaikka puuttoman aavikon pinnassa on päivällä kuumempi kuin metsäisessä kohdassa, ilman lämpötila laskee nopeammin ylöspäin mennessä aavikolla. Yöllä aavikko jäähtyy voimakkaammin kuin metsä suuremman ulossäteilyn takia joten sen keskimääräinen lämpötila on alempi kuin samalla leveysasteella olevan, yhtä aurinkoisen metsän kohdalla.

Israelilaistutkijat arvioivat että maapallon puolikuivien alueiden muuttuminen täydeksi autiomaaksi, esimerkiksi Saharan leviäminen etelään on itse asiassa viilentänyt maapalloa ja auttanut ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Metsittämisestä saadaan hyötyä mutta vasta ajan myötä. Tutkimus osoittaa joka tapauksessa että kuivien ja puolikuivien alueiden kasvillisuutta ja sen vaikutusta maapallon ilmastoon on syytä tutkia aiempaa enemmän.

(YLE tiede, Science.)