Kuunnelma on yksi radion alkuperäisiä ohjelmamuotoja

: Kuunnelma 80

Tiedote

Kuunnelma on yhtä vanha kuin koko Yleisradio, eli yli 80-vuotias. Taiteenlajina kuunnelma on kuitenkin vielä nuori; melkein koko sen historia on tallessa äänitteinä.

Ensimmäinen draamalähetys Yleisradiossa tapahtui tiistaina 14.9.1926. Vain viisi päivää sen jälkeen, kun Yleisradio oli aloittanut lähetyksensä. Esitys oli August Strindbergin pienoisnäytelmä Paria, ja se esitettiin ruotsiksi.

Tuota päivää on syytä pitää radiokuunnelman syntymäpäivänä. Aluksi ei kuitenkaan ollut olemassa vartavasten radiolle kirjoitettuja kuunnelmakäsikirjoituksia, vaan radiossa lähetettiin näytelmäkatkelmia tai näytelmien radiosovituksia.

Lähetykset olivat aluksi suoria, koska taltiointimenetelmiä ei ollut. Ohjelmia alettiin tallentaa 1930-luvun puolivälissä, ensin ns. sellakkalevyille ja sitten magneettinauhalle. Ensimmäiset kokonaisina ja ehjinä säilyneet kuunnelmatallenteet ovat vuodelta 1938.

Kuunnelmia tuottavat julkisen palvelun radioyhtiöt

Suomessa kuunnelmia lähettää Yleisradio, ja muuallakin Euroopassa kuunnelmia tuottavat ja lähettävät lähinnä julkisen palvelun radioyhtiöt. Kuunnelman formaatti on liian pitkä ja tuotanto liian kallista kaupallisilla periaatteilla toimiville radiokanaville.

Kuunnelmia tuottavien yhtiöiden kärjessä ovat tällä hetkellä BBC valtavalla yleisöpohjallaan, sekä Saksa ja Tanska, jotka panostavat erityisesti kuunnelmaan omana taidelajinaan. Viime aikoina on kansainvälisiä palkintoja saanut myös Norja.

Kun kaikki kuuntelivat kuunnelmia

Ennen sotia ja ennen televisiota kuunnelmia tehtiin paljon myös Yhdysvalloissa. Maailmanlaajuisesti tunnetuin kuunnelmantekijä on Orson Wellesin Mercury Theatre, joka teki 1930 - 40 -luvuilla teatteritoimintansa ohessa myös kuunnelmia. Wellesin tuotannosta muistetaan erityisesti H.G.Wellsin tieteisromaanin pohjalta tehty radiosovitus Maailmojen sota (The Worlds), joka lähetettiin Halloween-yönä vuonna 1938. Marsilaisten hyökkäyksestä kertova kuunnelma oli kuin radion musiikkilähetys, jonka ylimääräiset uutislähetyksen ja raportit katkaisivat. Kuunnelman todellisuutta jäljittelevä tyyli sai miljoonat kuuntelijat uskomaan marsilaisten todella hyökänneen maahan ja syntyi paniikki.

Suomessa vastaava kuunnelmalähetyksen aiheuttama hämminki koettiin, kun Radioteatteri vuoden 1985 lopulla lähetti kuunnelman 'Seuraava sota'. Tämä amerikkalaisen Jan Hartmanin käsikirjoittama kuunnelma oli otsikoitu "kuvitteelliseksi dokumentiksi". Kuunnelmassa uusi Kuuban kriisi laukaisee sodan, ja vihollista pelotellakseen USA räjäyttää ydinpommin Persianlahdella. Ilmapiiri kiristyy ja toinen suurvalloista laukaisee ensimmäisenä ohjuksensa. Kuunnelma aiheutti tungoksen Yleisradion ohjelmapäivystyksessä.

Tunnetuimmat, varsinaiset kuunnelmaklassikot, ovat Orson Wellesin Maailmojen sodan tapaisia mediatapahtumia ja yhtenäiskulttuurin aikaisia kuunnelmia, joita kaikki kuuntelivat, koska radio oli ainoa sähköinen media.

Suomalaisia radion voima-aikojen kuunnelmaklassikoita ovat mm. Könnin kello, Hyvää iltaa, nimeni on Cox ja Paul Temple -rikossarjat, Kankkulan kaivolla -komediat, Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut ja nuorimpana klassikkona, 1970-luvulta, Juhani Peltosen Elmo, urheilija.

Elmo todennäköisesti osui suomalaiseen urheilualemmuudentunteeseen. Siinä surumielinen sankariurheilija Elmo on vetäytynyt pois, jonnekin. Kuunnelmassa palataan hänen urheilu-uransa tähtihetkiin ja hehkutetaan niitä. Itse Elmo jää taka-alalle, urheiluhullut selostajat ja heidän isänmaallinen intonsa nousee keskiöön. Kaikki kuuntelijat eivät ehkä ole huomanneet Elmon masennustarinaa ja kuunnelman hienoista ironiaa, vaan nauttivat Elmon kaikenvoittavasta sankaruudesta.

Tekijöitä ja kuuntelijoita

Yleisradion ensimmäinen kuunnelmaohjaaja ja -tuottaja oli Markus Rautio. Muita Radioteatterin alkuaikojen kuuluisia ohjaajia olivat Urpo Lauri ja Eero Leväluoma sekä legendaarinen teatteripäällikkö Olavi Paavolainen. Kansainvälisesti tunnettuja kuunnelmakirjailijoita ovat mm. esim. englantilainen Dylan Thomas, jonka 'Under Milk Wood' (Maitometsä) on jäänyt kuunnelman historiaan. Myös kuuluisat näytelmäkirjailijat Samuel Beckett ja Harold Pinter tunnetaan kuunnelmakirjailijoina.

Radioteatterille ovat kuunnelmia kirjoittaneet monet tunnetut suomalaiset kirjailijat. Yleisradion pääjohtajanakin toiminut Hella Wuolijoki oli suuri radiodraaman ystävä, hän kirjoitti kuunnelmia itsekin. Tuotteliaita viihdekuunnelmien ja sketsien kirjoittajia olivat Aune Ala-Tuuhonen ja Antero Alpola.

Keskeisiä 1950-60 -luvuilla aloittaneita kuunnelmakirjailijanimiä ovat Paavo Haavikko, Paavo Rintala, Veijo Meri, Eila Pennanen, ja Pekka Lounela, Esko Korpilinna ja Aapo Junkola. Seuraavasta kirjailijapolvesta Jussi Kylätasku, Juhani Peltonen, Antti Tuuri, Hannu Mäkelä, Joni Skiftesvik, Juha Vakkuri, Pirkko Jaakola. 1950-60 -luvuilla syntyneiden polvesta on syytä mainita mm. Juha Siltanen, Pirjo Toikka, Olli Jalonen, Laura Ruohonen, Gunilla Hemming, Atro Lahtela, Teija Hyvärinen, Esko Salervo. Outi Nyytäjä on sekä kirjoittanut, dramatisoinut että ohjannut kuunnelmia.

Eri maiden välillä tapahtuu jonkin verran myös kuunnelmakäsikirjoitusten vaihtoa. Samoin tapahtuu myös ohjaajavaihtoa, ja ohjaaja tuo mukanaan usein myös käsikirjoituksen.

Suomessa on vieraillut mm. saksalainen kulttuurin moniottelija Heinz von Cramer, joka vuonna 1990-luvun puolivälissä ohjasi Radioteatterille teoksensa Sodan maisema. Myös äänitaiteilija ja muusikko Heiner Goebbels on tehnyt Radioteatterille kuunnelman Prometeuksen vapauttaminen.

Kuunnelmaohjaajia on viime vuosina vieraillut myös Tanskasta ja Virosta. Koska kieli on kuunnelmalle olennaisinta, on ulkomaisen kuunnelmaäänitteen lähettäminen Suomessa melko harvinaista. Viime aikoina on YLE Radio 1:n Ääniversumi-sarjassa kuitenkin kuultu kuunnelmia viroksi, unkariksi, englanniksi ja saksaksi.

Euroopassa kuunnelmat on useimmiten sijoitettu kulttuuriohjelmistoa lähettäville kanaville, joiden kuuntelijaluvut eivät ole kovin suuria. Suomessa tällaisen kulttuurikanavan (YLE Radio 1) kuuntelu on kansainvälisessä vertailussa suurta ja luvut korkeita. Meillä kuunnelmaa saattaa kuunnella 100 000, joskus jopa 150 000 kuulijaa. Muissa pohjoismaissa tämä luku on alhaisempi. Britanniassa on monta kanavaa ja paljon lähetyksiä, mutta väestöpohjakin on moninkertainen.

Internet luo kuunnelmalle uusia mahdollisuuksia

Kuunnelman 80 vuotta kestäneeseen elämään tuo merkittävimmän muutoksen internet. Se tulee tarjoamaan kuunnelmalle uusia, haastavia mahdollisuuksia. Kun nykyisiin tekijänoikeussopimuksiin liittyvät, internet-käyttöä rajoittavat käytännöt, on ratkaistu, on kuunnelmia mahdollista kuunnella silloin kun itselle parhaiten sopii. Samoin se tuo mahdollisuuden käyttää kuunnelmassa uusia, internettiin liittyviä ominaisuuksia, mm. interaktiivisuutta.

Radion draamaa ja sen traditiota tunnetaan melko huonosti, ja yleisimmin se mielletään viihdemediaksi ei kulttuurimediaksi. Radio on kuitenkin väline, joka tarjoaa käsikirjoituksille eniten vapautta ja liikkumavaraa: tarinassa voidaan liikkua avaruudessa, korkeilla vuorilla, syvällä meren pohjalla, keskellä Manhattania, ihmisen tai eläimen verenkierossa, pään sisällä, muistoissa, syntymää edeltävissä tai kuolemaa seuraavissa tiloissa. Abstraktin ja konkreettisen välinen raja liikkuu kuunnelmassa aivan miten halutaan.

Radiodraama on tällä hetkellä samanlaisessa muutospaineessa kuin muutkin median lajityypit. Uudet sähköiset välineet, web/verkko/internet, mp3-soitin, mobiili ym. sekä ihmisten omaan ajankäyttöön soveltuvat kuuntelumahdollisuudet edellyttävät uusien jakelutapojen tarjoamista ja niitä estävien sopimusten ja käytäntöjen pikaista uudistamista.