<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>

<rss version="2.0">

  <channel>

    <title>YLE Radio 1 - Tiedeuutiset</title>
    <description>YLE Radio 1 - Tiedeuutiset</description>
    <link>http://www.yleradio1.fi</link>
    <language>fi-FI</language>
    <copyright>YLE</copyright>
    <ttl>1</ttl>
    <managingEditor>antti.pajamo@yle.fi</managingEditor>
    <webMaster>yle.radio1@yle.fi</webMaster>

    <item>
      <title>Oikeudenmukaisuus ja reiluus vuorovaikutuksessa ovat modernin yhteiskunnan tuotteita</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24215.shtml</link>
      <description>Altruistinen käyttäytyminen eli vieraiden ihmisten auttaminen pyyteettömästi näyttää olevan melko nuori ilmiö ihmiskunnan käyttäytymisessä, osoittaa monilla mantereilla 15 eri ihmisyhteisön parissa tehty kokeellinen tutkimus. Altruistinen käyttäytyminen on tyypillistä suurehkoissa, moderneissa yhteisöissä eläville ihmisille, jotka elävät markkinatalouden piirissä. Kulttuurin pohjana näissä on joku suurista maailmanuskonnoista. Pienissä perinteisissä yhteisöissä altruismi oli lähes tuntematon ilmiö.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24215.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 18 Mar 2010 21:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Ei niin kuuma Jupiter</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24202.shtml</link>
      <description>Aurinkokunnan ulkopuolisia eksoplaneettoja tunnetaan jo yli 400, mutta useimpien pinnalla olosuhteet ovat melko epämiellyttävät maanpäällisiin oloihin sopeutuneelle. Eurooppalaisella eksoplaneettoja etsivällä CoRoT-satelliitilla löydetty CoRoT-9b-planeetta vaikuttaa melko siedettävältä: sen pintalämpötila on -20 ja 160 celsiusasteen välillä eikä lämpötila vaihtele kovin paljon vuorokauden tai vuodenaikojen mukana.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24202.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 17 Mar 2010 22:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Varhaisessa maailmankaikkeudessa on ollut &quot;pölyttömiä&quot; kvasareita</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24200.shtml</link>
      <description>Varhaisessa maailmankaikkeudessa, alle miljardin vuoden päässä alkuräjähdyksestä on ollut pieniä kvasareita, joiden rakenne poikkeaa sekä useimmista samanikäisistä että myöhemmin syntyneistä kvasareista. Poikkeuksellisissa kvasareissa on keskellä hyvin vähän pölyä, joten niistä lähtevä säteily on erilaista kuin muilla kvasareilla. Löytö auttaa ymmärtämään miten galaksit ja kvasarit kehittyivät maailmankaikkeuden alkuaikoina.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24200.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 17 Mar 2010 21:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Floresin asutus vanhempaa kuin oletettu</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24201.shtml</link>
      <description>Ihmisen sukuisia hominiineja on ollut Indonesiaan kuuluvalla Floresin saarella vähintään miljoonan vuoden ajan, osoittavat uudet kiviesinelöydöt ja niiden ajoitukset. Kiistelty Floresin ihminen, kääpiökokoinen &quot;hobbitti&quot; eli saarella 18 000 vuotta sitten, mutta ihmisen sukuun kuuluvia kiviesineiden tekijöitä siellä on ollut huomattavasti pitempään.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24201.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 17 Mar 2010 21:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Miehekkäät miehet vetoavat naisiin maissa joissa terveysolot ovat heikot</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24187.shtml</link>
      <description>Ulkonäöltään maskuliinisemmat miehet ovat nuorten naisten suosiossa maissa, joissa väestön terveydentila on heikompi, osoittaa uusi Skotlannissa Aberdeenin yliopistossa tehty tutkimus. Se tehtiin nettikyselynä 30 massa ja siihen osallistui lähes 5 000 naista, iältään 16-40 vuoden väliltä. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 22-25 vuotta maasta riippuen.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24187.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 17 Mar 2010 03:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Alzheimerin taudin merkit aivoissa ilmaantuvat ennen oireita</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24182.shtml</link>
      <description>Alzheimerin tautiin vanhoilla päivillä sairastunut vanhempi, erityisesti äiti, lisää merkittävästi riskiä että ihmisellä on ikääntyessään aivoissa selvästi Alzheimerin tautiin viittaavia muutoksia, normaalista älyllisestä suorituskyvystä huolimatta. Näillä ihmisillä oli aivoissaan selvästi enemmän amyloidibeeta-fibrillejä kuin sellaisilla joilla lähisuvussa ei Alzheimerin tautia esiinny, havaittiin Turun ja New Yorkin yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24182.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 15 Mar 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Siirsikö Chilen maanjäristys maapallon pyörimisakselia?</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24181.shtml</link>
      <description>Helmikuun 27. päivänä Chileä ravisuttanut voimakas maanjäristys on todennäköisesti siirtänyt maapallon akselia noin kahdeksalla sentillä, arvioivat yhdysvaltalaisen Jet Propulsion -laboratorion tutkijat. Kyseessä on maapallon massan jakautumista kuvaava akseli joka siirtyy vuodessa muutenkin noin kymmenen senttiä, viimeisen jääkauden jälkeisen palautumisen seurauksena.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24181.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 15 Mar 2010 17:08:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Miten vähemmällä kuntoharjoittelulla saa enemmän tuloksia</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24173.shtml</link>
      <description>Lyhyt mutta intensiivinen fyysinen harjoittelu tuottaa saman hyödyn kuin rauhallisemmin tehty ja pitempään kestävä harjoittelu, osoittaa kanadalaisen McMaster-yliopiston tutkimus. Vajaa puolen tunnin harjoitus tavallisella kuntopyörällä kolme kertaa viikossa vastasi vaikutuksiltaan kymmenen tunnin rauhallista harjoittelua viikossa. Tarkkaa syytä sille miten tämä tapahtuu, ei toistaiseksi tiedetä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24173.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 15 Mar 2010 11:20:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Käärmeiden lämpöaistin molekyylimekanismi selvitettiin</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24172.shtml</link>
      <description>Käärmeiden kyky aistia lämpösäteilyä perustuu ns. TRP1-solukanaviin, jotka nisäkkäillä toimivat polttavien makujen kuten wasabin ja sinapin tunnistajina. Myös hyönteisillä on samoja TRP1-solukanavia, jotka toimivat kemiallisten ärsykkeiden aistimissa. Käärmeiden lämpöaistimus tapahtuu päässä olevien lämpöaukkojen avulla, joiden aistinsolut ovat aukkoja peittävän ohuen kalvon alla. Nisäkkäiden &quot;wasabireseptorit&quot; ovat pään sisällä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24172.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 15 Mar 2010 11:12:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Kasvit toimivat yhteistyössä tuholaisia vastaan</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24146.shtml</link>
      <description>Suopursujen läheisyydessä kasvavat koivut pidättävät lehtiensä pinnoille suopursun ilmaan päästämiä puolihaihtuvia yhdisteitä. Koska lehtiä syövät tuholaiset kuten tunturimittarit ja lehtikärsäkkäät karttavat näitä yhdisteitä, koivut pystyvät toisen lajin avulla torjumaan tuholaisia.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24146.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 12 Mar 2010 11:51:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Pohjoisen porot eivät käytä vuorokausikelloa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24145.shtml</link>
      <description>Napapiirin pohjoispuolella elävillä poroilla elimistön vuorokausikello ei toimi samalla tavalla kuin yleensä, osoittaa norjalais-brittiläinen tutkimusryhmä. Normaalisti pimeähormoni melatoniinia erittyy pimeällä mutta sen erittyminen on sidottu vuorokausikelloon. Poroilla melatoniinia alkaa erittyä heti kun tulee pimeää ja se lakkaa valoisassa, vuorokauden ajasta riippumatta. Kahden vuorokausirytmin säätelyyn keskeisesti osallistuvan geenin toiminta on myös poikkeava; niiltä puuttuu vuorokausirytmi täysin.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24145.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 12 Mar 2010 11:36:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuollut</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24130.shtml</link>
      <description>Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie on kuollut vakavan sairauden jälkeen. Professori, LKT Peltonen-Palotie nimitettiin tieteen akateemikoksi lokakuussa 2009. Peltonen-Palotie oli yksi maailman arvostetuimmista geenitutkijoista. Hänen tutkimuksensa yhdisti perusmolekyylibiologiaa ja lääketiedettä erilaisten sairauksien ymmärtämiseksi.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24130.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 11 Mar 2010 10:53:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Hampaiden kehitykselle matemaattinen malli</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24114.shtml</link>
      <description>Hampaidemme jokainen nystermä on kehitystä tarkasti säätelevien geenien määräämä. Vastaava geneettinen palapeli säätelee myös elintemme ja kaikkien elävien organismien erilaistumista. Akatemiaprofessori Jukka Jernvallin tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa kehitettiin
tietokonemalli, joka valottaa populaatiotason muuntelua hampaiden syntymisessä. Hampaiden kehitys toimii mallina muille elimille ja tutkimus on askel kohti hampaiden ja muiden elinten kasvattamista, tutkijat arvelevat.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24114.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 10 Mar 2010 20:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Banaanikärpäsen lihasten tarvitsemien geenien toiminta selvitetty</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24113.shtml</link>
      <description>Banaanikärpäsen lihasten toimintaan liittyvien tuhansien geenien toiminta on selvitetty itävaltalais-saksalaisessa tutkimuksessa. Vaikka päällisin puolin parin millimetrin kokoinen banaanikärpänen näyttää olevan hyvin erilainen kuin ihminen, niin monet geeneistä ovat yhteisiä ja toimivat lihaksissa vastaavasti. Siksi kartoituksesta uskotaan olevan hyötyä lääketieteessä esimerkiksi lihassairauksien syiden selvittämisessä ja niiden hoitojen kehittämisessä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24113.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 10 Mar 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Maailman öljyntuotanto alkaa supistua jo muutaman vuoden kuluttua</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24125.shtml</link>
      <description>Maailman raakaöljyntuotanto saavuttaa maksiminsa vuonna 2014, arvioivat Kuwaitin yliopiston tutkijat. Useiden ennustusmallien avulla tehty ennuste aikaistaa öljyntuotannon maksimin ajankohdan noin kymmenellä vuodella. Siksi vaihtoehtoisten energialähteiden etsimiseen ja öljyn entistä tehokkaampaan käyttöön on syytä panostaa, tutkijat toteavat. Kuwait on nyt maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottaja ja yhdeksänneksi suurin öljyviejä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24125.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 10 Mar 2010 18:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Miten nikotiini menee aivoihin?</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24109.shtml</link>
      <description>Savukkeen nikotiini menee aivoihin hitaammin ja tasaisemmin kuin tähän mennessä on oletettu. Vaikka tupakoitsijat tunnistavat nikotiinin vaikutuksen hyvin nopeasti, taso nousee toisella tavoin kuin on oletettu. Yllättäen tupakkariippuvaisten tupakoitsijoiden nikotiinitaso nousee hitaammin kuin satunnaisten tupakoitsijoiden. Syytä tähän ei toistaiseksi tiedetä. Tuloksista toivotaan apua nikotiiniriippuvaisuuden hoitoon eli tupakoinnin lopettamiseen.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24109.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 09 Mar 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Alkoholia hieman käyttävät naiset lihovat vähemmän kuin raittiit</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24099.shtml</link>
      <description>Säännöllinen, pieni alkoholinkulutus on eduksi painonhallinnalle keski-ikäisillä naisilla, osoittaa Yhdysvalloissa tehty 13 vuoden seurantatutkimus. Alkoholia jonkun verran mutta alle 40 grammaa päivittäin nauttivilla naisilla riski muuttua normaalipainoisesta ylipainoiseksi tai lihavaksi oli pienempi kuin täysin raittiilla naisilla.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24099.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 09 Mar 2010 09:53:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Kehittyneet teollisuusmaat ovat ulkoistaneet merkittävän osan hiilidioksidipäästöistään</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24096.shtml</link>
      <description>Kehittyneet teollisuusmaat ovat &quot;ulkoistaneet&quot; merkittävän osan hiilidioksidipäästöistään muihin maihin, osoittavat amerikkalaistutkijat Steven Davis ja Ken Caldeira arvovaltaisessa amerikkalaisessa tiedejulkaisussa PNASissa julkaistussa artikkelissaan. He laskivat hiilidioksidipäästöt 113 maasta tai maaryhmästä kulutuksen mukaan eikä sen mukaan minkä maan rajojen sisäpuolella hiilidioksidia syntyy.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24096.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Mar 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Lihominen on elimistön terve reaktio</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24097.shtml</link>
      <description>Lihavuus liittyy metaboliseen oireyhtymään mutta se ei ole syy sen syntymiseen, toteaa Texasin yliopiston professori Roger Unger artikkelissaan. Rasvan kertyminen rasvasoluihin ja siitä seuraava painonnousu ovat elimistön keino välttää liiallisen rasvakuormituksen haittoja.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24097.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Mar 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>ADHD-lääkkeenä käytetty metyylifenidaatti parantaa myös oppimista</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24080.shtml</link>
      <description>Ylivilkkauden ja keskittymisvaikeuksien eli ADHD-oireiden hoitoon käytetty metyylifenidaatti, USAssa tuotenimellä Ritalin tunnettu lääkeaine, auttaa paitsi keskittymistä myös oppimista, havaittiin Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Rotilla tehdyssä kokeessa pystyttiin osoittamaan että vaikutukset välittyvät aivoissa hermovälittäjäaine dopamiinin reseptoreiden D1 ja D2 kautta.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24080.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Mar 2010 08:22:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>D-vitamiinia tarvitaan elimistön puolustusjärjestelmän herättämiseen</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24079.shtml</link>
      <description>D-vitamiini on välttämätön elimistön puolustusjärjestelmän ns. T-solujen aktivoitumiselle, havaittiin Kööpenhaminan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Jos elimistössä ei ole D-vitamiinia riittävästi, sairauksia aiheuttavien mikrobien torjuntaan tarvittavia T-tappajasoluja ei synny. Tutkimus auttaa myös selvittämään reuman ja ykköstyypin diabeteksen kaltaisten ns. autoimmuunisairauksien syntyä missä T-solut kääntyvät elimistön omia soluja vastaan.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24079.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Mar 2010 07:50:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Dinosaurusten ajan päättänyt massatuho aiheutui asteroidin törmäyksestä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24059.shtml</link>
      <description>65 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut eliölajien massakato johtui Meksikoon Yukatanin niemimaalle osuneesta yli 10 kilometrin kokoisesta asteroidista, päättelee 41 asiantuntijan kansainvälinen paneeli Science-lehdessä julkaistussa katsauksessaan. Vaihtoehtoinen selitys, Intian Deccanin massiiviset tulivuorenpurkaukset eivät tapahtumaa pysty selittämään.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24059.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Mar 2010 21:02:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Itä-Siperian rannikolla metaania irtoaa merenpohjasta runsaasti</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24052.shtml</link>
      <description>Pohjoisen jäämeren rannikolla, Itä-Siperian mannerjalustassa oleva metaani on karkaamassa ilmakehään, havaittiin kansainvälisen tutkimusryhmän mittauksissa. Tällä hetkellä sieltä lähtee ilmakehään yhtä paljon metaania kuin maailman kaikista valtameristä yhteensä. Metaani on noin 30 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja se on yksi merkittävimpiä kasvihuonekaasuja hiilidioksidin ohella.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24052.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Mar 2010 21:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Ilmakehän pienhiukkasten syntymisestä uutta tietoa: rikkihappomysteeri
ratkaistu</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24051.shtml</link>
      <description>Ilmakehän pienhiukkasten syntyyn liittynyt ns. rikkihappoarvoitus on ratkaistu kansainvälisessä tutkimuksessa, jota johdettiin Helsingin yliopistosta. Tällä on merkitystä ilmaston mallinnuksessa, koska nämä pienhiukkaset eli aerosolihiukkaset ovat oleellisia mm. pilvien syntymiselle. Aerosolihiukkaset heijastavat myös auringon valoa suoraan takaisin avaruuteen, joten pienhiukkaset vaikuttavat viilentävästi.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24051.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Mar 2010 21:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Afrikasta löytyi uudenlaisen &quot;esidinosauruksen&quot; fossiili</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24039.shtml</link>
      <description>Tansaniasta on löydetty 240 miljoonan vuoden takainen fossiili, &quot;esidinosaurus&quot;, joka antaa merkittävää uutta tietoa dinosaurusten ja sen lähisukuisten eläinten kehityksestä. Yhdestä paikasta kaivetut luut kuuluvat ainakin 14 eri yksilölle ja niistä saataneen kootuksi lähes täydellinen luuranko, joitain pään ja jalan osia lukuun ottamatta.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24039.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Mar 2010 08:31:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Tupakansavulle altistuminen paksuntaa verisuonen seinämiä jo varhaisteineillä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24038.shtml</link>
      <description>Tupakansavulle altistuminen paksuntaa verisuonten seinämiä jo nuorilla, osoittaa Turun yliopistossa tehty tutkimus. Ultraäänimittaukset osoittivat että eniten tupakansavua elimistöönsä saaneeseen kolmannekseen kuuluvien 13-vuotiaiden valtimoiden seinämät olivat lähes kymmeneksen paksummat kuin vähiten altistuneella kolmanneksella.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24038.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Mar 2010 08:30:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Galaksien kehityksen &quot;puuttuva rengas&quot; löytyi</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24040.shtml</link>
      <description>Linnunradan ulkopuolella olevasta pienestä kääpiögalaksista on löydetty kauan etsitty tähti: niukasti metalleja sisältävä, lähes maailmankaikkeuden alkuajoilta oleva varhainen tähti. Sculptor-galaksissa 360 000 valovuoden päässä linnunradasta sijaitseva tähti on kemialliselta koostumukseltaan samanlainen kuin kotigalaksimme ulkolaidoilla, ns. halossa sijaitsevat vanhat tähdet. Havainto vahvistaa teorian jonka mukaan suuremmat galaksit kuten linnunrata kasvavat suuremmiksi kaappaamalla kääpiögalakseja ja muita suurehkoja tähtirykelmiä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24040.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Mar 2010 08:29:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Kahvinjuonti vähentää sydämen rytmihäiriöitä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24007.shtml</link>
      <description>Kahvin juominen pienentää riskiä joutua sairaalaan sydämen rytmihäiriöiden vuoksi, osoittaa 130 000 aikuisen pitkäaikaisseuranta Yhdysvalloissa. Vähintään neljä kupillista kahvia päivässä nauttivilla riski joutua sairaalaan rytmihäiriö takia oli 18% pienempi ja 1-3 kupillista päivässä nauttivilla 7% pienempi verrattuna kokonaan ilman kahvia eläviin.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24007.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 03 Mar 2010 01:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Jääkarhut ovat vain 150 000 vuotta vanha laji</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24008.shtml</link>
      <description>Jääkarhut ovat erkaantuneet lajina tavallisista ruskeista karhuista noin 150 000 vuotta sitten, osoittaa yli 100 000 vuotta sitten eläneen jääkarhun fossiilisesta leukaluusta otetusta näytteestä tehty geenitutkimus. Siinä määritettiin eläimen ns. mitokondriaalinen dna kokonaan. Tutkimus tehtiin norjalais-yhdysvaltalaisena yhteistyönä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id24008.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 02 Mar 2010 18:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Tietokoneella vietetty aika heikentää teinin kiintymyssuhdetta vanhempiin</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23989.shtml</link>
      <description>Mitä enemmän aikaa nuori viettää tietokoneella ja internetissä tai television ääressä, sitä huonommat suhteet hänellä on vanhempiinsa ja ikätovereihinsa, osoittaa Uudessa Seelannissa tehty tutkimus. Nuoret jotka harrastivat lukemista tai läksyjen tekemistä, olivat paremmissa väleissä vanhempiensa kanssa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23989.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 01 Mar 2010 23:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Symbolisin merkein koristeltuja vesiastioita 60 000 vuoden takaa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23988.shtml</link>
      <description>Noin 60 000 vuotta sitten eteläisessä Afrikassa, mantereen itälaidalla meren tuntumassa eläneet ihmiset koristelivat strutsinmunan kuoria viivakuvioilla. Ne ovat vanhimpia esimerkkejä symbolisista merkinnöistä. Yksinkertaiset viivakaiverrukset ovat olleet koristeita mutta niillä on viestitetty todennäköisesti myös kuulumisesta tiettyyn yhteisöön.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23988.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 01 Mar 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>ESOn teleskoopit eivät vaurioituneet Chilen maanjäristyksessä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23998.shtml</link>
      <description>Chilessä sijaitsevat Euroopan eteläisen observatorion ESOn teleskoopit eivät vaurioituneet lauantaina 27. helmikuuta tapahtuneessa rajussa maanjäristyksessä, kerrotaan ESOsta. La Sillan teleskoopin havainnot keskeytyivät sähkökatkon vuoksi mutta muilla toimipaikoilla eli Paranalin observatoriossa, APEX-radioteleskoopilla ja ALMA-radioteleskooppien keskuksessa toiminta jatkui keskeytyksettä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23998.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 01 Mar 2010 15:45:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Pohjoisen pallonpuoliskon merten elämä kärsi pahemmin 65 miljoon vuoden takaisessa massatuhossa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23983.shtml</link>
      <description>Maapallon viides suuri lajien massatuho 65 miljoonaa vuotta sitten hävitti dinosaurusten ohella paljon muutakin. Tuho ei ollut kuitenkaan samanlainen kaikkialla, osoittavat amerikkalaistutkijat maaliskuun Nature Geoscience-lehdessä. Pohjoisella pallonpuoliskolla mikroskooppisen pienten kasviplanktonien, ns. nannoplanktonien tuho oli huomattavasti suurempi kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Planktonien toipuminen kesti pohjoisessa myös selvästi pitempään.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23983.shtml</guid>
      <pubDate>Sun, 28 Feb 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Ihmislaji on ollut enimmäkseen yksiavioinen</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23982.shtml</link>
      <description>Kulttuurista riippumatta nykyihmislaji on pääasiallisesti yksiavioinen vaikka taipumuksia useamman vaimon pitämiseen on. Näin on ollut jo pitkään, päättelevät kanadalaistutkijat. He analysoivat asiaa ihmisen perimästä vertaamalla naissukupuolikromosomin X ja tavallisten, ei-sukupuoleen sidottujen kromosomien tiettyjä ominaisuuksia.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23982.shtml</guid>
      <pubDate>Sat, 27 Feb 2010 19:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Maailmanlaajuisesti talvi ei ole ollut kylmä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23981.shtml</link>
      <description>Vaikka kuluva talvi on ollut keskimääräistä kylmempi Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa, tilanne on maailmanlaajuisesti päinvastainen. Eri puolilta maapalloa kerättyjen maanpintahavaintojen perusteella tammikuu 2010 oli neljänneksi lämpimin 1880-luvulta alkaneessa mittaushistoriassa. Satelliittimittausten mukaan tammikuun koko maapallon keskilämpötila oli puolestaan yli 30-vuotisen mittaushistorian korkein.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23981.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 26 Feb 2010 15:46:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Komeetoissa on materiaalia joka on syntynyt varhaisen aurinkokunnan sisäosissa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23959.shtml</link>
      <description>Ainakin jotkut komeetat sisältävät mineraaleja, jotka ovat syntyneet varhaisen aurinkokunnan sisäosissa lähellä aurinkoa ja vasta sen jälkeen joutuneet aurinkokunnan ulkolaitaan ns. Kuiperin vyöhykkeeseen. Näin päättelevät amerikkalaistutkijat analysoituaan komeetta Wilde 2:sta haettua materiaalia. Komeetat saapuvat maapallon lähettyville Kuiperin vyöhykkeestä jota pidetään aurinkokunnan alkuperäisimpänä materiaalina. Tämä päätelmä ei ilmeisesti täysin pidä paikkaansa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23959.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 25 Feb 2010 21:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Pienet koirat ovat peräisin Lähi-idästä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23960.shtml</link>
      <description>Pienikokoiset koirat ovat lähtöisin Lähi-idän susista ja ne on kesytetty siellä runsaat 12 000 vuotta sitten, päättelee yhdysvaltalainen tutkijaryhmä. Johtopäätös perustuu tietyn geenin, IGF1:n muunnosten esiintymiseen eri koiraroduissa ja eri puolilla maailmaa elävissä susissa ja muissa koiraeläimissä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23960.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 25 Feb 2010 18:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Merenpohjan sedimentissä olevat mikrobit toimivat yhteistyössä sähkön avulla</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23934.shtml</link>
      <description>Merenpohjan sedimentissä elävät bakteerit vuorovaikuttavat tehokkaasti jonkinlaisen &quot;sähköverkon&quot; avulla, osoittavat Aarhusin yliopistossa työskentelevät tanskalaistutkijat. Vuorovaikutus ulottuu yli sentin päähän, mikä kyseisten mikrobien mittakaavassa on valtava etäisyys, yli 20 000 kertaa niiden oman koon verran. Sähköisen vuorovaikutuksen avulla mikrobit voivat tehdä työnjakoa: toiset hengittävät happea sedimentin pinnalla, mudan sisällä olevat syövät orgaanista materiaalia. Sähkön avulla hyödyt jaetaan eri osapuolille.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23934.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 24 Feb 2010 21:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Loman odottaminen on parasta</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23933.shtml</link>
      <description>Lomalla oleminen sinänsä ei tee ihmistä erityisen onnelliseksi, ainakin jos lomailu on stressaavaa. Lomalla olevat tuntevat itsensä hieman onnellisemmiksi kuin töissä olevat, mutta ero katoaa nopeasti töihin paluun jälkeen. Havainnot ovat tuttuja arkielämästä mutta hollantilaistutkijat osoittivat sen todeksi haastattelututkimuksella.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23933.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 24 Feb 2010 17:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>AAAS: Tietokoneita opetetaan lukemaan</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23932.shtml</link>
      <description>Tietokoneita opetetaan ymmärtämään ihmiskieltä, jotta valtavasta sähköisen tiedon tulvasta saisi tolkkua. Scifi-elokuvien puhuvista ja kieltä täydellisesti ymmärtävistä älykoneista ollaan kuitenkin vielä kaukana.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23932.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 24 Feb 2010 16:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Sydänkohtauksen uusiutumista voidaan estää merkittävästi elintapoja muuttamalla</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23914.shtml</link>
      <description>Tuttuakin tutummat elämäntapojen muutokset: ruokavalion keventäminen ja painon pudotus, liikunnan lisääminen sekä tupakoinnin lopettaminen alentavat merkittävästi sydänkohtauksen tai muun äkillisen sydänoireen uusiutumista, osoittaa lähes 20 000 potilaan seurantatutkimus.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23914.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 23 Feb 2010 18:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>AAAS: Vanhemmiten unen määrä on tärkeämpää kuin laatu</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23916.shtml</link>
      <description>Yöunet vaikuttavat aivotoimintaan eri tavoin vanhemmilla ja nuoremmilla aikuisilla. Seniorien aivotehokkuuteen vaikuttaa erityisesti unen kokonaiskesto, junioreiden suorituskyvylle määrää tärkeämpää on unen laatu eli kuinka tehokkaasti nukkuu yön yli ilman katkoja.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23916.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 23 Feb 2010 17:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>AAAS: Delfiinien diabeteksesta apua ihmisten diabetekseen?</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23915.shtml</link>
      <description>Delfiineillä on todettu diabeteksen kaltainen tila. Delfiinit syövät ravinnokseen kaloja, joissa on runsaasti proteiineja ja vähän hiilihydraatteja. Terveet delfiinit pystyvät kääntämään diabetestilan päälle ja pois ruokavalion mukaan.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23915.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 23 Feb 2010 13:30:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Yhdysvaltain tiedemessut AAAS 2010: kännykästä opastusta onnellisuuteen</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23899.shtml</link>
      <description>Onnellisuuteen opastavia kirjoja on jo olemassa isot pinot, mutta nyt käytännön onnellisuusoppeja on saatavilla puhelimeenkin. Psykologian professori Sonja Luybomirsky kertoi Amerikan tieteen edistämisjärjestö AAAS:n vuosikokouksessa San Diegossa yhdistäneensä voimansa netti-ja mobiilisovelluksia kehittävän yrityksen kanssa, jolloin saatiin aikaan uusi ohjelma, joka avustaa käyttäjää tulemaan onnellisemmaksi.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23899.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 22 Feb 2010 16:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Yhdysvaltain tiedemessut AAAS 2010: Päiväunet auttavat oppimista</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23898.shtml</link>
      <description>Uudet unitutkimukset osoittavat, että oppimista edeltävät kunnon yöunet parantavat uuden tiedon omaksumista. Lisäksi puolentoista tunnin päiväunet voivat merkittävästi tehostaa ja palauttaa aivojen toimintatehoa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23898.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 22 Feb 2010 16:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

  </channel>

</rss>
