<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>

<rss version="2.0">

  <channel>

    <title>YLE Radio 1 - Tiedeuutiset</title>
    <description>YLE Radio 1 - Tiedeuutiset</description>
    <link>http://www.yleradio1.fi</link>
    <language>fi-FI</language>
    <copyright>YLE</copyright>
    <ttl>1</ttl>
    <managingEditor>antti.pajamo@yle.fi</managingEditor>
    <webMaster>yle.radio1@yle.fi</webMaster>

    <item>
      <title>Trikloorietyleenille altistuminen lisää Parkinsonin tautiin sairastumista</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23736.shtml</link>
      <description>Altistuminen trikloorietyleenille lisää merkittävästi Parkinsonin tautiin sairastumisen riskiä, osoittaa Yhdysvalloissa kaksospareilla tehty tutkimus. Trikloorietyleeni on orgaaninen liuotin, jota on käytetty teollisuudessa paljon, mm. rasvan poistamiseen metallipinnoista ja kuivapesuloissa. Sitä on käytetty aiemmin myös nukutusaineena. Trikloorietyleenin käyttöä on nykyisin rajoitettu muiden terveyshaittojen takia. Se luokitellaan mm. syöpää aiheuttavaksi aineeksi.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23736.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 09 Feb 2010 17:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Maaperä kiihdyttää ilmaston lämpenemistä arvioitua enemmän, osoittaa uusi suomalaistutkimus</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23737.shtml</link>
      <description>Ilmaston lämpeneminen lisää maaperän hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin tähän asti on arvioitu. Kyse on merkittävästä ilmastonmuutosta kiihdyttävästä mekanismista, sillä maaperän hiilidioksidipäästöt ovat jo nykyään kymmenkertaiset fossiilisen hiilen polttamisesta syntyviin päästöihin verrattuna. Suomalainen tutkimusryhmä osoitti, että nykyisin käytettävä mittausmenetelmä aliarvioi ilmaston lämpenemisen vaikutusta maaperän päästöihin.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23737.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 09 Feb 2010 13:30:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Mantelitumake vaikuttaa menetyksen pelkoon</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23726.shtml</link>
      <description>Pelon tunteen käsittelyyn liittyvät mantelitumakkeet aivoissa vaikuttavat myös siihen millaisia riskejä ihminen on valmis ottamaan uhkapelissä. Mantelitumakkeet eivät vaikuta kuitenkaan riskinottamiseen yleensä, silloin kun ei menetyksen vaaraa ei ole.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23726.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Feb 2010 22:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Yhteisöllinen moraali on olemassa uskonnosta riippumatta</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23727.shtml</link>
      <description>Uskonnot ovat syntyneet sivutuotteena ihmisen muista syistä kehittyneistä ajattelutoiminnoista, päättelevät Helsingin yliopiston tutkija, teologian tohtori Ilkka Pyysiäinen ja yhdysvaltalainen professori Marc Hauser. Perusteluiksi tutkijat esittävät moraalin psykologiasta tehtyjä, tuoreita kokeellisia tutkimuksia. Vaihtoehtoinen selitys, uskonnon kehittyminen mahdollistamaan keskenään vieraiden ihmisten yhteistyötä, ei ole Pyysiäisen ja Hauserin mukaan todennäköinen vaikka uskonto voi edistää eri ryhmien välistä yhteistyötä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23727.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Feb 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Äidin ikä vaikuttaa lapsen autismin riskiin</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23725.shtml</link>
      <description>Mitä vanhempi äiti on, sitä suurempi riski hänellä on saada autistinen lapsi, osoittaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus. Jokaista viittä ikävuotta kohden riski kasvoi lähes viidenneksellä ja 40-vuotiaalla äidillä autistisen lapsen riski oli 50% suurempi kuin 25-29-vuotiaalla. Sen sijaan isän iällä ei ollut merkitystä, paitsi jos äiti oli huomattavasti nuorempi. Tältä osin tulos poikkeaa eräistä aiemmista merkittävästi.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23725.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 08 Feb 2010 16:30:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Alijäähtyneen veden jäätymistä voidaan ohjata sähköllä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23714.shtml</link>
      <description>Veden jäätymispiste on normaalisti nollassa asteessa mutta erityisolosuhteissa erittäin puhdas vesi voi pysyä jäätymättä, ns. alijäähtyneenä nesteenä -40 asteeseen saakka. Science-lehdessä julkaistussa raportissa israelilaistutkijat osoittavat että positiiviset ja negatiiviset sähkövaraukset vaikuttavat alijäähtyneen veden jäätymiseen eri tavoin. Alijäähtyneen veden jäätymisen hallinta sähköisesti on kiinnostavaa mm. kudosten ja solujen pakastesäilytyksen tai pilvien synnyttämisen kannalta.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23714.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 05 Feb 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>CERNin uusi LHC-kiihdytin käynnistyy taas</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23712.shtml</link>
      <description>Maailman tehokkain hiukkaskiihdytin, Sveitsissä Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä sijaitseva LHC käynnistetään helmikuun puolivälissä kahden kuukauden tauon jälkeen. Sen jälkeen kiihdytintä on tarkoitus pitää käynnissä yhteen menoon mahdollisesti jopa kaksi vuotta, vuoteen 2011 loppupuolelle. Nyt alkavalla jaksolla törmäysenergia nostetaan 3,5 TeV:iin hiukkassuihkua kohden eli yhteensä 7 TeV:iin.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23712.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 05 Feb 2010 17:10:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Tiedoton kommunikoi sittenkin</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23693.shtml</link>
      <description>Brittiläis-belgialainen tutkijaryhmä sai tiedottomalta, ns. vegetatiivisessa tilassa olevalta nuorelta mieheltä &quot;kyllä&quot; ja &quot;ei&quot; -vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin aivokuvauksella. Potilaan aivot vaurioituivat pahoin liikenneonnettomuudessa viisi vuotta aiemmin ja hän on ollut siitä lähtien sairaalassa. Tutkijat päättelevät pystyneensä kommunikoimaan potilaan ja mahdollisesti muidenkin tavoittamattomissa olevien ihmisten kanssa menetelmällään.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23693.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Feb 2010 18:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Miten hämähäkin seittiin syntyy vesipisaroita?</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23692.shtml</link>
      <description>Ilmassa oleva kosteus tarttuu hämähäkin verkkoon johon syntyy selviä vesipisaroita, toisin kuin vaikkapa ohueen hiukseen. Syynä on verkon seitin rakenne, osoittavat kiinalaistutkijat Nature-lehdessä. Seitissä on kahdenlaisia kohtia, sotkuisia palloja joihin vesi kasaantuu ja niiden välissä liukkaita sileitä lankoja.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23692.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Feb 2010 18:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Korkealla vuoristossa oleskeleminen laihduttaa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23672.shtml</link>
      <description>Ylipainoiset keski-ikäiset miehet laihtuivat oleskeltuaan viikon 2,6 kilometrin korkeudessa. Normaalisti he elivät 500 metrin korkeudella merenpinnasta Münchenissä. Vaikutus säilyi neljä viikkoa normaaliin elinympäristöön palaamisen jälkeen. Laihtuminen johtui todennäköisesti aineenvaihdunnan kiihtymisestä ja ruokahalun vähenemisestä. Miten vaikutus säilyi neljä viikkoa paluun jälkeen, on toistaiseksi selvittämättä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23672.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 04 Feb 2010 16:30:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Lihavat naiset eivät kelpaa poliitikoiksi ainakaan Yhdysvalloissa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23673.shtml</link>
      <description>Amerikkalaisopiskelijat eivät pidä ylipainoista naista pätevänä poliitikkona, mutta ylipainoiset miehet kelpaavat. Tulos vahvistaa monien aiempien tutkimusten havainnon jonka mukaan poliittisen ehdokkaan ulkonäöllä on huomattava vaikutus äänestäjien arvioon ehdokkaan pätevyydestä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23673.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 03 Feb 2010 21:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Sairaalloisen lihavuuden genetiikkaa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23675.shtml</link>
      <description>Vajaalla prosentilla erittäin lihavista ihmisistä, painoindeksiltään yli 40 kg/m2, paino nousee kromosomista 16 puuttuvan palasen vuoksi. Palaseen sisältyy noin 30 geeniä, joiden tarkkaa merkitystä erikseen ei toistaiseksi tunneta. Useat näistä geeneistä on aiemmin yhdistetty alttiuteen neuropsykiatrisiin sairauksiin kuten autismiin, skitsofreniaan ja kehitysvammaisuuteen.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23675.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 03 Feb 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Internet-riippuvaiset ovat muita masentuneempia</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23656.shtml</link>
      <description>Internetiä paljon käyttävät ihmiset ovat todennäköisemmin masentuneita kuin netissä vähemmän aikaansa viettävät, osoittaa Leedsin yliopistossa Englannissa tehty tutkimus. Brittitutkijoiden mukaan tutkimus on ensimmäinen laaja, länsimaissa tehty selvitys asiasta. Internet-riippuvaisiksi arvioitiin runsas prosentti vastaajista, mutta näillä ihmisillä oli selvästi enemmän keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kuin muilla.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23656.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 03 Feb 2010 06:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Miksi pyssyyn ensimmäiseksi tarttuva ei aina voittanut kaksintaistelussa?</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23655.shtml</link>
      <description>Ihminen toimii nopeammin reagoidessaan uhkaavaan tai vaativaan tilanteeseen kuin aloittaessaan toiminnan itse, osoittaa Birminghamin yliopistossa tehty koe. Koe vahvistaa vanhoista villinlännen elokuvista tutun kuvion eli että ammuskelun aloittaja kuolee useammin kuin uhkaavaan tilanteeseen reagoiva vastapeluri. Ero suoritusnopeudessa oli noin 10% reaktiivisesti toimivan eduksi, sekä kahden ihmispelaajan pelissä että pelattaessa tietokonetta vastaan.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23655.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 03 Feb 2010 02:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Liikunta suurentaa aivojen hippokampusten kokoa myös skitsofreniaa sairastavilla</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23638.shtml</link>
      <description>Kolmen kuukauden harjoittelu kuntopyörällä kasvatti tiettyjen aivojen alueiden, hippokampusten tilavuutta skitsofreniaa sairastavilla potilailla lähes saman verran kuin terveillä verrokeilla. Muistin ja oppimisen kannalta kriittiset hippokampukset ovat skitsofreenikoilla pienemmät kuin muilla.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23638.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 01 Feb 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Beringin salmen kautta Tyyneltä valtamereltä virrannut lämmin vesi selittää vuoden 2007 ennätyksellisen pientä kesäjään alaa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23642.shtml</link>
      <description>Syyskuussa 2007 Pohjoisen jäämeren kesäksi jäävä jääpeite oli pienimmillään sinä aikana kun sen pinta-alaa on satelliiteista mitattu eli vuodesta 1979. Ennätyksellisen pieneen jääalaan on vaikuttanut merkittävästi Tyyneltä valtamereltä Beringin salmen kautta Pohjoiseen jäämereen virrannut vesi, päättelevät amerikkalaistutkijat. Vuonna 2007 virtaus oli suuri ja veden lämpötila korkea, joten vesi toi pohjoiseen lämpöä lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2001. Lämpömäärä riitti sulattamaan noin kolmanneksen vuosittain sulavasta jääpeitteestä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23642.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 01 Feb 2010 18:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Koirien genomista apua ihmisten lääketieteeseen</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23621.shtml</link>
      <description>Rotukoirat soveltuvat hyvin sairauksia aiheuttavien geenien etsimiseen, osoittaa Helsingin yliopiston tutkijoiden kansainvälisen työryhmän kanssa tekemä tutkimus. Siinä tutkittavina oli novascotiannoutajia, joilta etsittiin koirien SLE-tautia eli systeemistä lupus erythematosus -tautia aiheuttavia genomin alueita. SLE on ns. autoimmuunitauti, jota tavataan myös ihmisillä. 81 sairaan koiran ja 57 terveen verrokin avulla paikannettiin viisi kohtaa genomista, jotka liittyivät vahvasti sairausalttiuteen. Sairautta aiheuttavia geenejä ei ole vielä löydetty, mutta paikannetuilla alueilla on useita geenejä jotka liittyvät elimistön immuunijärjestelmän T-solujen toimintaan.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23621.shtml</guid>
      <pubDate>Sun, 31 Jan 2010 20:02:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Mätänevät kalat antavat valaistusta fossiilien tutkimukseen</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23614.shtml</link>
      <description>Brittitutkijat seurasivat seitsemän kuukauden ajan miten nahkiaisen poikaset ja suikulaiset, alkeelliset kalansukuiset vesieläimet mätänivät suolavedessä 25 asteen lämpötilassa. Prosessia seuraamalla pystyttiin näkemään mitkä osat ja millä nopeudella hajoavat eläimen kuoleman jälkeen. Havainnot auttavat selvittämään miten edustavia 500 miljoonaa vuotta sitten eläneiden samantyyppisten ns. selkäjänteisten fossiilit ovat.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23614.shtml</guid>
      <pubDate>Sun, 31 Jan 2010 20:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Magnesium parantaa muistia, ainakin rotilla</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23622.shtml</link>
      <description>Magnesium parantaa muistin toimintaa ja oppimista sekä nuorilla että vanhoilla rotilla, osoittaa kiinalais-yhdysvaltalais-kanadalainen tutkimus. Jotta magnesium saatiin menemään aivoihin, tutkijat kehittivät erityisen magnesiumyhdisteen. Todennäköisesti sama pätee ihmisillä. Jos turvallinen yhdiste magnesiumin viemiseksi aivoihin löytyy, voi siitä olla apua älyllisten kykyjen ylläpitämisessä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23622.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 29 Jan 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Yläilmakehän vesihöyry vaikuttaa ilmastoon</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23599.shtml</link>
      <description>Ilmakehän yläosan eli noin 15 kilometrin korkeudelta alkavan stratosfäärin vesihöyry voi olla merkittävä tekijä maapallon ilmaston kehittymiselle. Stratosfäärin vesihöyryn määrä nousi vuosina 1980-2000 mutta vuoden 2000 jälkeen määrä lähti laskuun ja on pysynyt viimeisen kymmenen vuoden ajan aiempaa alempana. Maapallon pintalämpötilan nousu hidastui viimeisen kymmenen vuoden aikana stratosfäärin vesihöyrypitoisuuden alentumisen takia, päättelevät amerikkalaistutkijat.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23599.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 28 Jan 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Kolibakteeri saatiin muuttamaan kasvien sokeri suoraan polttonesteeksi</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23598.shtml</link>
      <description>Polttonesteitä voidaan tulevaisuudessa valmistaa suoraan kasvien sokerista tai hemiselluloosasta geenimuunnelluilla bakteereilla. Tällä hetkellä sokerista tehdään polttoaineeksi kelpaavaa etanolia käymisprosessin avulla, mutta käymisen ohittamalla prosessia voidaan tehostaa huomattavasti.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23598.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 28 Jan 2010 18:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Lepo vahvistaa muistijälkien muodostumista</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23596.shtml</link>
      <description>Muistijäljet vahvistuvat levon aikana vaikka ihminen on hereillä, osoittaa New Yorkin yliopistossa tehty koe. Aiemmin on osoitettu että nukkuminen vahvistaa muistijälkien muodostumista.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23596.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 28 Jan 2010 17:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Yli 70-vuotiaana pieni ylipaino on eduksi</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23579.shtml</link>
      <description>Yli 70 vuotta täyttäneistä ihmisistä hiukan ylipainoiset elivät pitempään kuin normaalipainoiset Australiassa tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui yli 9 000 ihmistä ja seuranta-aika oli kymmenen vuotta. Tilastollisesti tulos on selvä ja sen perusteella tutkijat ehdottavat että yli 70-vuotiaiden painosuosituksia olisi syytä muuttaa. Heille eivät päde samat normit kuin nuoremmille.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23579.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 28 Jan 2010 07:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Ensimmäiset höyhenet olivat monivärisiä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23580.shtml</link>
      <description>Höyhenillä varustetut lintujen dinosaurusesi-isät olivat väriltään kirjavia, osoittaa brittiläis-kiinalainen tutkijaryhmä. He löysivät ja analysoivat ensimmäiset väripigmentit fossiilisten höyhenten sisältä. Nelijalkaisen Sinosauropteryx -dinosauruksen pyrstössä on todennäköisesti ollut ruskeita ja punaruskeita raitoja.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23580.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 27 Jan 2010 21:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Paljain jaloin juokseminen on erilaista</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23583.shtml</link>
      <description>Paljain jaloin juoksevat käyttävät jalan lihaksia ja jänteitä eri tavalla kuin kengillä juoksevat. He laskevat jalan maahan päkiä tai jalkapohjan keskiosa edellä, eikä kantapää edellä. Kansainvälinen tutkijaryhmä mittasi ja mallinsi eri tavalla juoksevien ihmisten liikettä ja totesi, että paljain jaloin juostessa jalat tärähtävät vähemmän kuin kengillä juostessa. Se voi säästää juoksijaa tyypillisiltä vammoilta joita paljon kengillä juoksevat saavat esimerkiksi polviin.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23583.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 27 Jan 2010 21:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Otsoniaukon sulkeutuminen voi johtaa Etelämantereen lämpenemiseen</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23561.shtml</link>
      <description>Etelämantereen ylle keväällä repeävä otsoniaukko on alkanut pienentyä vaikka lopullinen sulkeutuminen kestänee alkaneen vuosisadan puoliväliin. Haitallinen ultraviolettisäteily ei sen jälkeen enää pääse maanpinnalle haittaamaan elämää, mutta lämpötila tulee todennäköisesti nousemaan Etelämantereella. Näin väittää kansainvälinen tutkijaryhmä joka analysoi otsoniaukon, pilvien muodostumisen ja sään yhteyttä eteläisellä pallonpuoliskolla 1980-luvulta lähtien. Tutkimukseen osallistui Suomesta Kuopion yliopiston tutkijoita.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23561.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 27 Jan 2010 07:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Molempikätisillä lapsilla enemmän kouluvaikeuksia kuin selvästi oikea- tai vasenkätisillä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23558.shtml</link>
      <description>Sekä oikeaa että vasenta kättä hyvin käyttävillä, &quot;molempikätisillä&quot; lapsilla oli kahdeksanvuotiaina kaksi kertaa todennäköisemmin ongelmia kielen hallinnassa kuin oikeakätisillä lapsilla, osoittaa vuonna 1986 syntyneiden pohjoissuomalaisten lasten analyysi. Molempikätiset lapset menestyivät myös huonommin koulussa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23558.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 26 Jan 2010 19:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Kiinteän ruuan myöhäinen aloitus vauvoille lisää allergian riskiä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23560.shtml</link>
      <description>Kiinteää ruokaa kannattaa alkaa syöttää lapsille mieluummin aikaisin kuin myöhemmin jos haluaa välttää allergiaa, osoittaa Turun yliopistossa tehty tutkimus. Ykköstyypin diabeteksen ilmaantumista selvittävän tutkimuksen ohessa havaittiin että perunan, rukiin, lihan ja kalan myöhäinen aloitusikä oli suoraan yhteydessä hengitettäville allergeeneille herkistymiseen. Kananmunien, vehnän ja kauran myöhäinen aloitus oli puolestaan yhteydessä ruoka-aineille herkistymiseen.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23560.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 26 Jan 2010 16:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Liikunta pitää aivot ja luut kunnossa</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23539.shtml</link>
      <description>Fyysinen aktiivisuus hidastaa aivojen rappeutumista ja luuston heikkenemistä varttuneeseen ikään ehtineillä, osoitetaan neljässä tutkimuksessa jotka julkaistaan Archives of Internal Medicine-lehdessä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23539.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 26 Jan 2010 06:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Tunteisiin liittyvät ääntelyt ovat universaaleja</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23536.shtml</link>
      <description>Nauru ilmaisee iloa kaikkialla, mutta myös monet muut tunteita kuten pelkoa ja surua ilmaisevat sanattomat äänet ovat universaaleja, osoittaa Brittein saarilla ja Namibiassa tehty tutkimus. Koehenkilöinä oli äidinkieleltään englantia puhuvia brittejä ja perinteistä elämäntapaa noudattavia himba-heimoon kuuluvia namibialaisia.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23536.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 25 Jan 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Lentävät linnut ovat kehittyneet puussa eläneistä dinosauruksista</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23538.shtml</link>
      <description>Lentävät linnut ovat kehittyneet dinosauruksista, jotka elivät pääasiassa puissa ja käyttivät höyhenpeitteisiä raajojaan liitämiseen alas puusta, väittää kiinalais-amerikkalainen tutkijaryhmä. He tekivät tarkan mallin mikroraptorista, pienestä dinosauruksesta, jonka hyvin säilynyt fossiili löydettiin Kiinasta vuonna 2003. Toisen teorian mukaan lentotaito ja siivet kehittyivät maassa liikkuneille dinosauruksille mutta uuden tutkimuksen tekijät pitävät tätä mahdottomana kokeittensa perusteella.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23538.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 25 Jan 2010 22:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Kuuman ja kuivan alueen havumetsä sitoo paljon hiiltä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23525.shtml</link>
      <description>Maapallon maapinta-alasta lähes viidennes on ns. puolikuivien alueiden metsien peitossa. Niiden merkitys maapallon ilmastolle on paljon suurempi kuin aiemmin on oletettu, osoittavat israelilaistutkijat Science-lehdessä. Israelissa Yatirissa oleva mäntymetsä sitoo vähäisestä sateesta ja kuumasta ilmastosta huolimatta enemmän hiiltä kuin keskimääräinen eurooppalainen mäntymetsä. Ilmaston muutoksen kannalta huonoa, ainakin lyhyellä tähtäimellä, on se että tumma havumetsä heijastaa huonommin auringon säteilyä takaisin kuin aikaisempi vaaleapintainen aavikko. Nettohyötyä ilmaston lämpenemistä vastaan aavikon tilalle istutetusta metsästä saadaan vasta useiden vuosikymmenien jälkeen, arvioivat tutkijat.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23525.shtml</guid>
      <pubDate>Sat, 23 Jan 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Lihavuus kasvattaa syöpäriskiä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23526.shtml</link>
      <description>Ylipaino kasvattaa syövän riskiä ja syynä voi olla liiallisten rasvasolujen aiheuttama jatkuva, lievä tulehdus, osoittaa Yhdysvalloissa hiirillä tehty tutkimus. Lihavuus kiihdyttää interleukiini-6:n ja TNF-yhdisteen erittymistä joita molempia on normaalia enemmän elimistössään lihavilla hiirillä ja ihmisillä. Ne aiheuttavat maksassa tulehdustilan mikä ilmeisesti edistää yleisimmän maksasyövän eli HCC:n ilmaantumista.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23526.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 22 Jan 2010 20:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Ylipaino lisää aivohalvauksen riskiä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23528.shtml</link>
      <description>Ylipaino lisää aivohalvauksen riskiä riippumatta sukupuolesta ja rodusta tai tavasta, jolla sitä mitataan, osoittaa Yhdysvalloissa tehty lähes 20 vuoden pituinen seurantatutkimus. Etninen tausta vaikuttaa kuitenkin siten että mustilla amerikkalaisilla oli aivohalvauksia enemmän kuin valkoisilla. Kun ylipainoon yhdistyvät riskitekijät kuten kohonnut verenpaine ja diabetes otettiin huomioon, pelkkä paino ei enää selittänyt aivohalvauksia kovin vahvasti. Vaikutus näyttää siten välittyvän näiden ylipainon tunnettujen seurausten kautta, toteavat Minnesotan yliopiston tutkijat.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23528.shtml</guid>
      <pubDate>Fri, 22 Jan 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Homesienen kasvusta mallia teknisten järjestelmien suunnitteluun</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23510.shtml</link>
      <description>Ameban sukuinen limahomesieni kasvattaa haaroja optimaalisesti kohti ruokaa, osoittaa Japanissa ja Englannissa tehty tutkimus. Kasvu on ns. itseorganisoituva, koska yksisoluisella limahomeella ei ole keskushermostoa. Kasvutavalle kehitettiin yksinkertainen matemaattinen malli, jota voidaan hyödyntää teknillisten järjestelmien kuten matkapuhelinverkkojen ja tietokoneverkkojen rakentamisessa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23510.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 21 Jan 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>MRSA-bakteerin liikkeitä maailmassa kartoitettiin dna:sta</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23509.shtml</link>
      <description>Lukuisille antibiooteille vastustuskykyisten MRSA-bakteerien leviämistä ja muuntumista on kartoitettu uudenlaisella tutkimuksella joka perustuu bakteereiden koko genomin kartoitukseen ja vertailuun. Aineistoja oli kaksi: eri puolilta maailmaa 20 vuoden aikana kerätyt näytteet sekä pohjoisthaimaalaisen sairaalan MRSA-bakteerit. Perimän vertailu osoitti mm. että lontoolaissairaalan teho-osaston MRSA-epidemia sai todennäköisesti alkunsa Thaimaasta tulleesta bakteerista.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23509.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 21 Jan 2010 22:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Kasvi muuttaa kukkien avautumisaikaa välttääkseen tuhohyönteisiä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23508.shtml</link>
      <description>Hyönteiset pölyttävät kasveja mutta samalla matkalla naaraat voivat munia munansa kasviin ja hetken päästä hyönteistoukat tuhoavat koko kasvin. Kasveilla on kuitenkin keinoja torjua haittaa, osoittaa uusi saksalaistutkimus. Yleensä yöaikaan kukkia auki pitävä tupakkakasvi vaihtaa kukkien aukioloajan päiväksi hyönteistoukan suun erittämän yhdisteen laukaisemana. Sen jälkeen yöllä liikkuvat hyönteiset eivät kukkiin tule ja pölyttäjiksi saatiin vaarattomat, päivällä liikkuvat kolibrit.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23508.shtml</guid>
      <pubDate>Thu, 21 Jan 2010 19:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Omega-3-rasvahapot hidastavat kromosomien telomeerien lyhenemistä</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23464.shtml</link>
      <description>Mitä enemmän omega-3-rasvahappoja sepelvaltimotautia sairastavalla potilaalla oli veressään, sitä hitaammin hänen biologinen vanhenemisensa eteni, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Elimistön vanhenemisen merkkinä käytettiin perimän kromosomien ns. telomeerien päiden lyhenemistä. Havainto voi selittää miksi merikalojen sisältämiä omega-3-rasvahappoja runsaasti ruuasta saavat sydänpotilaat pysyvät pitempään elossa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23464.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 20 Jan 2010 06:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Influenssavirukset 1918 ja 2009H1N1 eivät ole linnuista lähtöisin</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23463.shtml</link>
      <description>Vuoden 1918 tuhoisan maailmanlaajuisen influenssan aiheuttanut H1N1-virus ei tartu lintuihin sen paremmin kuin viime vuonna levinnyt sikainfluenssa H1N1-viruskaan, osoittaa kanadalais-yhdysvaltalainen tutkimus. Kumpikaan virus ei ole ilmeisesti tullut ihmisiin linnuista, vaikka influenssavirukset ovat yleensä lintujen viruksia.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23463.shtml</guid>
      <pubDate>Wed, 20 Jan 2010 06:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Maanviljely levisi miesten mukana Eurooppaan</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23467.shtml</link>
      <description>Eurooppalaisten miesten yleisin Y-kromosomityyppi, ns. haplotyyppi R1b on peräisin maanviljelyksen tuoneelta väestöltä, päättelee kansainvälinen tutkijaryhmä. Tähän ryhmään kuuluu noin 110 miljoonaa eurooppalaismiestä, erityisesti Etelä- ja Keski-Euroopassa. Sen yleisyys kasvaa länteen mennessä ja yleisin se on Irlannissa, missä miehistä 85% kuuluu tähän ryhmään. Aiemmin on päätelty jokseenkin päinvastoin eli että kyseinen haplotyyppi edustaisi ennen maanviljelyn tuloa Eurooppaa asuttanutta metsästäjä-keräilijäväestöä.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23467.shtml</guid>
      <pubDate>Tue, 19 Jan 2010 19:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Miljoona vuotta sitten maailmassa oli ihmisiä hyvin vähän</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23452.shtml</link>
      <description>Noin 1,2 miljoonaa vuotta sitten maapallolla oli nykyihmislajin esivanhempia alle 20 000 yksilöä ja erittäin suurella varmuudella yksilöitä ei ollut yli 26 000. Lukumäärä on selvästi pienempi kuin aiemmin on arvioitu.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23452.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 18 Jan 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Syöpälääkkeen kohdereseptorin kiderakenne selvitetty</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23451.shtml</link>
      <description>Syövän hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden kehittämiseen saadaan uutta vauhtia suomalais-sveitsiläisen tutkimusryhmän tuloksen avulla. Tutkijat onnistuivat määrittämään syöpäkudoksen verisuonten kasvuun keskeisesti osallistuvan ns. VEGF-reseptorin ja siihen kiinnittyneen verisuonten kasvutekijän VEGF-C:n kiderakenteen. Kolmiulotteinen rakennekuva auttaa selvittämään miten verisuonten kasvu voidaan estää. Ilman verisuonia syöpäkudos ei pysty kasvamaan</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23451.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 18 Jan 2010 23:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Apinoiden aivot ovat varustettu rakenteellisesti matemaattisiin käsitteisiin</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23455.shtml</link>
      <description>Makakiapinat ymmärtävät matemaattiset käsitteet &quot;suurempi kuin&quot; ja &quot;pienempi kuin&quot; ja soveltavat niitä sujuvasti kaikenkokoisiin ryhmiin, myös suurempiin kuin mitä ne käsittelivät opetellessaan tehtävää. Erottelu tapahtuu erikoistuneiden hermosolujen avulla, jotka sijaitsevat aivojen otsalohkossa. Tämäntasoinen abstrakti, matemaattinen ajattelu on ilmeisesti ihmisellä perintönä esivanhemmiltamme ja näyttää olevan ns. valmiiksi ohjelmoituna aivoissamme.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23455.shtml</guid>
      <pubDate>Mon, 18 Jan 2010 22:30:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Suoliston inkretiini-hormoni ja sokeritasapaino</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23421.shtml</link>
      <description>Toisessa laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa selvitettiin sokerirasituskokeen tuloksiin vaikuttavia genomin muunnoksia ja niiden yhteyttä kakkostyypin diabetekseen. Kiinnostavimmaksi osoittautui geenialue GIPR, jonka riskimuunnoksen kantajilla haiman insuliinia tuottavien beetasolujen toiminta on tavallista heikompaa sokerikuormituksen jälkeen. GIPR-geeni liittyy inkretiini-hormoniin, jota suolisto alkaa tuottaa sokerisen ravinnon saapuessa.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23421.shtml</guid>
      <pubDate>Sun, 17 Jan 2010 20:01:00 +0200</pubDate>
    </item>

    <item>
      <title>Uusia kakkostyypin diabeteksen riskiä lisääviä geenejä löytyi</title>
      <link>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23423.shtml</link>
      <description>Laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa on löydetty viisi uutta geenimuunnosta, jotka lisäävät kakkostyypin diabetekseen sairastumisen riskiä. Yllättävintä tutkijoiden mukaan oli se että vain yksi riskiä lisäävistä geenimuunnoksista liittyi kakkostyypin diabeteksen yhtenä peruspiirteenä pidettyyn solujen insuliiniherkkyyden heikkenemiseen eli solujen kyvyttömyyteen käyttää verensokeria hyväkseen. Muut epäedulliset perimän muunnokset liittyivät haiman insuliinia tuottavien beetasolujen toimintaan.</description>
      <guid>http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id23423.shtml</guid>
      <pubDate>Sun, 17 Jan 2010 20:00:00 +0200</pubDate>
    </item>

  </channel>

</rss>
