Neuvostoliitto sana sanalta

"Työkalut" - neuvostovaakunan sirppi ja vasara

: Neuvostoliitto sana sanalta

Jukka Mallinen | 4.7.2005

Neuvostoliiton symboli, sirppi ja vasara vahvistettiin vaakunaksi kansalaissodan aikana. Tarkoitus oli iskostaa kansan tajuntaan työläisten ja talonpoikaiston liitto.

Kuuntele

Maareformilla eli jakamalla tilanherrojen maat talonpojille bolshevikit onnistuivatkin vetämään maaseudun punaisten puolelle.

Työkalut julistivat siirtymistä työväen valtaan ensimäistä kertaa maailmanhistoriassa. Tähän aikaan eri maiden vaakunoissa oljentelivat vielä erilaiset keskiaikaiset sotakalut kuten hilparit ja sapelit sekä antiikin teloituslaitteet kuten risti. Uusi ideologinen symboli viittasi uuteen suuntaan ja hallitsevaan luokkaan. Se pyyhki kansallisuuden ja kansallisen historian yli epäolennaisena. Se osoitti historian valtatiehen: työväenluokan ylikansalliseen yhteisyyteen.

Työkalut viittasivat myös utopismin historiaan. 1500-luvun englantilaisen Thomas Moren teoksessa "Utopia" sirppi, vasara ja tähkäpäät esiintyvät järkiperäisesti suunnitellun työn valtion symbleina.

Sosialismin historia ei ehkä kuitenkaan muodostunut sellaiseksi järkiperäisyyden ja oikeudenmukaisuuden riemukuluksi kuin oli odotettu. Sirppi alkoi ajan mittaan tuoda monen mieleen giljotiinin ja vasara nuijaniskun päähän. Työkaluista vinoiltiin, että ne viittaavat kivitöihin eli pakkotöihin kivilouhoksella.

Runoilija Joseph Brodsky ei pitänyt myöskään Venäjän trikolorista, joka nykyään liehuu taas kaikkialla. Hänestä maalle olisi ollut parempi, jos "sen kansallisena symbolina olisi ruman kaksipäisen kanalinnun tai jotenkin vapaamuurareihin viittaavien sirpin ja vasaran sijaan ollut Pyhän Andreaksen lippu, joka oli Venäjän sotalaivaston tunnus". Sen vahvisti Venäjän merivallan perustaja Pietari Suuri ja siinä on sininen vinoristi neitseellisen valkealla pohjalla.

Brodsky sanoi, että purjelaivaston sekstantit ja astrolabit olisivat ankaralla trigonometrialla voittaneet ideologioiden valheellisen tasogeometrian. Pyhän Andreaksen lippu olennoi vapaata merenkulkijaa, kauppiasta sekä ideoiden vapaata liikettä kansojen välillä. Se olisi johtanut Venäjän vapaan kansalaisen meriteille.

Valtiollista symboliikkaa mietiskeltiin myös pysähtyneisyyden kaudella, kun Neuvostoliitto rakensi sotateollisuutta verenhimoista länttä vastaan aina kuoliaaksi varustautumiseen saakka. Kaikki rahat laitettiin armeijaan ja siviilipuoli näivettyi. Kansa sanoi silloin, että neuvostovaakunaan pitäisi ottaa Cupido - muistattehan tämän vaippaan sonnustautuneen siivekkään naperon, joka tähtäilee ihmisiä lemmennuolella. Cupido nimittäin kuvasi Neuvostoliiton tilaa: "Pylly vilkkuu paljaana, mutta onpa hampaisiin saakka aseistettu!"

Punalippu, kulmassaan sirppi ja vasara liehui pitkään Leningradissa panssarilaiva Auroran mastossa. Aurora ampui merkkilaukauksen vallankumouksen eli nykyvenäläisen kielenkäytön mukaan lokakuun vallankaappauksen aluksi. Auroraa sanottiin maailmanhistorian tuhoisimmaksi sota-aseeksi: telakalta päästyään se ehti ampua vain yhden kerran ja senkin paukkupanoksella - ja hajottaa sillä maailman suurimman valtakunnan.

Oli veret seisauttava hetki, kun Neuvostoliiton purkautuessa vuoden 1991 lopussa punalippu laskettiin Auroran mastosta ja siihen kiskottiin Pyhän Andreaksen merilippu.

Tänään symbolien sotaa käydään venäläisen upseerin koppalakissa. Siinä on kokardi: punatähden keskellä kultainen sirppi ja vasara. Sen yläpuolella on toinen kokardi - yksinvaltiuden kaksipäinen kotka. Tämä voi vaikuttaa jakomieliseltä. Se on sama kuin jos Suomen armeijan upseeri kantaisi hihassaan sekä punakaartin punaista että lahtarikaartin valkoista hihanauhaa.

Vai merkitseekö tämä sitä kuuluisaa historian loppua? Ajan ristiriidat ovat tussahtaneet tyhjiin: valkoinen ja punainen ovat tajunnassa sulaneet yhdeksi sitkaaksi vaaleanpunaiseksi marjapuuroaatemössöksi.

Jukka Mallinen 4.7.2005 / Neuvostoliitto sana sanalta / YLE Radio 1