Punainen heinäkuu 2005 - Ohjelmia Neuvostoliitosta

: Punainen heinäkuu

4.7. - 1.8.2005

YLE Radio 1:n heinäkuun ohjelmiston teema on Neuvostoliitto (1917 - 1991). Punainen heinäkuu tarkastelee Neuvostoliittoa yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä kulttuurin, tieteen ja taiteen suunnalta urheilua unohtamatta.

Tulossa on täysin uusia ohjelmia, mutta merkittävä osa annista on peräisin YLEn Radioarkistosta. Monet arkiston ohjelmasarjoista ovat klassikoita, vaikka niitä ei ensilähetystensä jälkeen ole radiossa kuultu. Nyt kuullaan.

Punainen heinäkuu alkaa 4.7. ja päättyy 1.8., jolloin kuuntelijoilla on mahdollisuus kertoa omista Neuvostoliitto-kokemuksistaan. Suuri osa ohjelmista lähetetään arkisin klo 13.00 - 15.00, mutta lähetyksiä on runsaasti myös muina aikoina.

Punaisen heinäkuun arkisto-ohjelmisto sisältää mm. parikymmentä Näin naapurissa- ja Naapurineljännes- ohjelmaa, Esko Seppäsen toimittamia talousohjelmia sekä yksittäisiä ohjelmia neuvostoliittolaisesta lasten päivähoidosta, kouluelämästä, arjesta, työstä ja kulttuurista. Heinäkuun aikana kuullaan myös Max Randin ja Erkki Raatikaisen toimittamia Eurooppalaisia puheenvuoroja 1980-luvun lopulta.

Punainen heinäkuu tarjoaa Radioarkistosta myös kaksi kuunnelmaa. Ensimmäisenä kuullaan Vsevolod Vishnevskin Optimistinen tragedia (4.7.). Tämä neuvostonäytelmän klassikko esitettiiin näyttämöllä Neuvostoliitossa ensimmäisen kerran v. 1934. Kuunnelmaversio on vuodelta 1966. Tulossa on myösZoja Tsernysevan Kurkiaura (11.7.) . Idealistinen kuvaus tehdastyön arkisesta runoudesta ja oiva tyyliesimerkki sosialistisesta realismista. Äänite on vuodelta 1975.

Heinäkuun musiikkiohjelmissa esitellään monipuolisesti Neuvostoliiton musiikkielämää. Radioarkiston aarre on myös Sibeliuksen Finlandia äänitettynä Moskovan Tshaikovski-salista pidetystä konsertista vuonna 1945. Neuvostoliiton valtion sinfoniaorkesteria johti Vassili Nebolsin (4.7.).

Punaisen heinäkuun uutta ohjelma-antia on mm. neliosainen Punaista hämärää -sarja. Jukka Lehesvirta esittelee ja erittelee Neuvostoliiton ideaa ja sen toteutumisen muotoja. Neuvostoliiton tiede-elämään, etenkin ydinvoima- ja avaruustutkimukseen paneudutaan neliosaisessa, Jari Mäkisen toimittamassa sarjassa.

Entä mitä muistaa 1970-luvulla syntynyt sukupolvi Neuvostoliitosta? Miten se on jättänyt merkkinsä heidän elämäänsä ja muistoihinsa? Nykyajan kolmekymppiset nuoret poliitikot keskustelevat Neuvostoliitosta Vivikka Richtin toimittamassa Pikkuparlamentissa (19.7.) Vuonna 1977 syntyneen Sofi Oksasen kuunnelma, Siniposkiset tytöt kertoo Viron sodanjälkeisistä ajoista (17. ja 18.7.).

Punainen heinäkuu tarjoaa arkipäivisin myös luentaa, lehtikatsauksia ja sananselitystä. Nimerkki Ollin Vot Iivana -pakinakokoelmaa vuodelta 1942 luetaan heinäkuun ajan klo 13.55. Arkipäivisin paneudutaan neuvostosanastoon: kolhoosi, Mosse, YYA, iskurityöläinen, pääsihteeri ym. saavat selityksensä Jukka Malliselta klo 15.50. Neuvostolehtiin luodaan katsaus klo 14.03. Punaisen heinäkuun aikana kuullaan myös kaksi Hannu Taanilan sävelradiota (11.7. ja 25.7.), ja Juha Kulmasen julkinen sana pohtii Neuvostoliittoa rauhanmahtina (4.7.)

Eeva Luotosen viisasten kerhon polttopisteessä on neuvostoaikana syntynyt kirjallisuus: Vladimr Vysotski, Ludmila Ulitskaja ja Vladimir Majakovski. Heinäkuun Merkkituote-ohjelmissa pohditaan mm. millainen oli neuvostoihmisen ihanne. Myös kaikki heinäkuun esitelmät ja dokumenttiohjelmat saavat aiheensa Punainen heinäkuu -teemasta.

"Tämä on jo toinen ohjelma Neuvostoliitosta tänään! Se on liikaa! Kohtuus pitää sentään olla kaikessa!" (Kuuntelijapalaute v. 1979)