Kulttuurikommentti

3D-elokuvat satsaavat liikaa säikähdyksiin

: Kulttuurikommentti

Anna Simojoki | 12.12.2008

Suomessa saa joulupäivänä ensi-iltansa kolmiulotteinen animaatio Kärpäsenä kuuhun, jossa maailman ensimmäiselle kuulennolle lähtee salaa myös kolme kärpästä. Elokuvan 3D-tekniikka on kohdallaan, mutta vaikuttaa enimmäkseen kikkailulta. Vielä on matkaa siihen, että kolmiulotteisuus toisi elokuviin muutakin kuin erikoistehosteita.

Kolmiulotteiset elokuvat ovat vasta pieni osa elokuvateollisuutta, mutta niiden merkitys ja määrä ovat kasvaneet nopeasti. Vaikka kolmiulotteisuudesta kohkataankin, upouudesta keksinnöstä ei ole kyse. Etenkin Yhdysvalloissa 3D-elokuvia on tehty vuosikymmeniä.

Nyt kolmiulotteisuus on saanut uutta tuulta siipiensä alle digitaalisen tekniikan ansiosta. Samalla on päästy enimmistä päänsäryistä ja huonovointisuuksista, joita aikaisemmat kolmiulotteiset elokuvat saattoivat aiheuttaa.

Järkytyksiä järkytysten vuoksi

Elokuvien tuottajat uskovat, että 3D-elokuvissa piilee elokuvateollisuuden tulevaisuus. Mutta millainen on 3D-elokuvien nykyisyys?

Suomessa on esitetty esimerkiksi Beowulf-animaatiota, joka kertoo vanhaa anglosaksista sankaritarua. Beowulfista tehtiin sekä kolmiulotteinen että perinteinen kaksiulotteinen versio.

Kaksiulotteisena Beowulf vaikutti siltä, että se oli suunnattu etenkin testosteronihöyryisille nuorille miehille. Tarjolla on paitsi mäiskintää, myös mutanttihirviöitä - puhumattakaan jättiläismäisestä naisesta, joka kohoaa mustasta järvestä hitaasti näkyville verhonaan vain kokovartalokultaus.

Elokuvan kolmiulotteinen versio toi elämykseen lisäväriä muun muassa roiskimalla verta ja paiskomalla ruumiita kohti yleisöä.

Elämyksillä taistellaan katsojien ajasta

Vaikka avaruuskärpäset tai Beowulf eivät olekaan huipputapauksia elokuvahistoriassa, kolmiulotteisuus ei ole merkityksetöntä. Onhan se elämys, kun valkokankaalta työntyy keihäs suoraan kohti tai kun tuntee lentävänsä kärpäsen mukana ruohikon poikki yksittäisiä korsia väistellen.

Avainsana onkin juuri elämys. Maailman suuret elokuvastudiot haluavat tarjota katsojille uutta ja ihmeellistä, sillä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on ankaraa.

Elokuvamogulien haaveissa siintävät elämyskeskukset, joissa katsojat nauttivat gourmet-ruokaa, löhöävät leveissä tuoleissa jalat tuettuina ja antautuvat kolmiulotteisuuden vietäviksi.

3D-elokuva kaipaa uutta suunnannäyttäjää

Vajaat 90 vuotta sitten ääni oli elokuvissa uutta ja ihmeellistä. Alkuhurmiossa ääntä saatettiin käyttää siinä määrin, että hiljaista hetkeä ei elokuvassa ollutkaan. Nyt ollaan samankaltaisessa tilanteessa kolmiulotteisuuden kanssa.

Toistaiseksi 3D-tarjonta on ollut niukanlaista. Tuotanto kuitenkin kiihtyy koko ajan, ja yhä useammissa elokuvateattereissa myös Suomessa voi näyttää 3D-tarjontaa.

Alkaakin olla jo aika tehdä sellainen kolmiulotteinen elokuva, jossa uusi tekniikka ei ole itsetarkoituksellista, vaan keino tuoda kokonaisuuteen myös sisältöä.

Loputtomiin katsoja ei halua maksaa ekstraa pelkästään siitä, että avaruuslennolle aikova kärpänen surahtaa yhtäkkiä aivan naaman eteen.