Kulttuurikommentti

Suuressa ja mahtavassa Kiinassa ei ole sijaa kaikille

: Kulttuurikommentti

Päivi Koskinen | 12.08.2008

Tiibetiläisiä, uiguureja, mongoleja, hui-kiinalaisia. Olympialaisten avajaisissa näyttäytyivät Kiinan kaikki 56 kansallisuutta. Värikkäisiin perinneasuihin pukeutuneet lapset toivat stadionille Kiinan kansantasavallan lipun.

Juuri tällä tavalla Kiina haluaa itsensä esittää: punalipun alla kaikki vähemmistökansat voivat hyvin.

Tosielämässä tilanne on toinen. Maaliskuussa nousivat kapinaan tiibetiläiset. Kesällä Xinjiangin itsenäisyyttä ajava uiguuriryhmä ilmoittautui useita kuolonuhreja vaatineiden iskujen tekijäksi Etelä- ja Länsi-Kiinassa. Kiina syyttää levottomuuksista islamisteja ja Dalai-lamaa.

Ihmisoikeusjärjestöt ja Kiinan vähemmistöjen edustajat taas sanovat, että Kiina on ajanut vähemmistöt ahtaalle kitkeäkseen niiden itsenäistymispyrkimykset. Yksi tehokkaammista tavoista on sulauttaa vähemmistöt valtaväestöön riistämällä niiltä oikeus omaan kieleen, kulttuuriin ja uskontoon.

Vähemmistökielet ovatkin häviämässä Kiinasta. Tiibetiläis-, uiguuri- ja mongolilapset eivät osaa enää kirjoittaa ja lukea äidinkielellään, koska yhä useammassa koulussa opetuskielenä on Kiinan valtakieli mandariininkiina.

Kaikki muu on riisuttu paitsi kansallispuku

Vähemmistöjen oman kulttuurin harjoittaminen on vaikeaa, sillä esimerkiksi Tiibetissä koululaisia on estetty viettämästä perinteisiä tiibetiläisiä juhlapäiviä. Jopa tiibetiläisten laulujen laulamisesta voi tulla koulussa rangaistus.

Uskonto on kommunistiselle Kiinalle herkin aihe. Kiina väittää, että varsinkin uiguurit käyttävät islaminuskoa politiikan välikappaleena ja kapinahengen nostattamiseen. Kommunistista propagandaa kuullaankin nykyään tiibetiläisluostareissa ja uiguurien moskeijoissa.

Monet tiibetiläiset ja uiguurit kokevat, että heiltä on riisuttu pois lähes kaikki muu paitsi kansallispuku. Heillä ei ole sijaa suuressa ja mahtavassa Kiinassa - muuten kuin juhlallisuuksissa - ja siksi ainoa vaihtoehto on kapina.