Kulttuurikommentti

Keskustakirjasto edustaa tulevaisuuden kirjastokonseptia

: Kulttuurikommentti

Maria Ala-Kuha | 14.03.2008

Keskustakirjastohankkeen selvitysmies Mikko Leisti julkisti keskiviikkona raportin, joka selvitti millainen kirjastokeskus pääkaupunkiin pitäisi rakentaa. Maria Ala-Kuha kommentoi.

Näyttävien kaupunkikirjastojen rakentamisesta on tullut maailmalla trendi. Kirjastoja pidetään tärkeinä kaupunkikeskustojen elävöittäjinä, koska ilmaisina kulttuurilaitoksina ne keräävät runsaasti yleisöä. Nyt suomalaisetkin ovat saaneet oman suunnitelmansa nykyaikaisesta kaupunkikirjastosta. Tavoitteena on tehdä siitä maailman paras, mikä suuren lukukansan tyyliin sopiikin.

Vasta julkaistut Helsingin keskustakirjaston suunnitelmat osoittavat, että ajatus kirjastosta hiljaisena lainausasemana on historiaa. Tulevaisuuden kirjasto on avoin tapahtuma- ja kohtauspaikka; se vastaa eri-ikäisten ja -tyyppisten kävijöiden vaatimuksiin ja tarjoaa ei-kaupallisen oleskelupaikan kaupungin sydämessä.

Samalla kirjasto muuttuu kommunikoivampaan suuntaan. Kirjastohenkilökunnan tehtävä korostuu, sillä heidän on tuotava entistä rohkeammin esiin aineistojen sisältöjä ja tarjottava kävijöille uusia näkökulmia ja ideoita. Lisäksi asiakkaiden on päästävä käsiksi lukuisiin eri medioihin, kirjoista ja lehdistä elokuviin ja elektronisiin kirjoihin.

Suunnitelmien mukaan keskustakirjasto palvelisi Internetin välityksellä kaikkia suomalaisia asuinpaikasta riippumatta. Kirjasto tarjoaisi verkossa myös reaaliaikaista tietoa omista tapahtumistaan.

Keskustakirjaston suunnittelutyöllä onkin vaikutusta kaikkiin kirjaston käyttäjiin. Tuleva kompleksi on uuden kirjastoajattelun airut, joka testaa suomalaisen kirjastolaitoksen kehityssuuntia. Vaikka ytimessä ovat yhä kirjat, on suunnitteilla oleva rakennus enemmän kuin perinteinen kirjasto: kulttuurikeskus ja kohtauspaikka, jonka tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja demokratiaa.

Mutta ei uutta kirjastoa olla luomassa yksin kansalaisten tarpeisiin. Kaupunkikirjastolla on myös tärkeä imagollinen merkitys: kun pääkaupunkiseudusta ollaan rakentamassa Suomelle kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta, vahvistaisi nykyaikainen kirjastokeskus Helsingin asemaa matkailukohteena ja tulevaisuuden asuinpaikkana.

Keskustakirjaston kaavaillaan valmistuvan vuoteen 2017 mennessä, jolloin Suomi täyttää 100 vuotta. Näin äkkiseltään on vaikea keksiä komeampaa tapaa juhlia suomalaista sivistysvaltiota ja sen tärkeintä kulttuuripalvelua.