Ilmiöitä ulkomailta

Gazaan on perustettu ensimmäinen arkeologinen museo

: Ilmiöitä ulkomailta

Sanna Negus | 22.08.2008

Palestiinan Gazaan on perustettu ensimmäinen arkeologinen museo. Yksityiskokoelmasta peräisin olevat esineet kertovat Gazan rikkaasta historiasta yhtenä itäisen Välimeren tärkeimpänä satamakaupunkina. Koska Gazassa ei ole ollut kunnollista muinaisesineitä koskevaa lainsäädäntöä, kalleimmat aarteet ovat päätyneet ulkomaille.

Gazan rantatiellä, hieman Shaatian pakolaisleirin jälkeen, kohoaa uusi ja uljas rakennus. Kivestä tehty al-Mathaf, Museo, on Gazan ensimmäinen arkeologinen näyttely. Hankkeen takana on gazalainen liikemies Jawdat Khudari, joka on asettanut nyt yksityiskokoelmansa kansan nähtäväksi.

- Poliittinen tilanne on ongelmallinen, joten päätin perustaa museon itse, vaikka se olisikin valtion vastuualuetta, Khudari kertoo.

Gazassa valtaa pitää islamistijärjestö Hamas, jolla on kiire lujittaa valtaansa muulla kuin kulttuurin alueella. Teoriassa Gazassakin on kulttuuriministeriö ja museovirasto, mutta käytännössä niillä ei ole merkitystä.

Khudari on kerännyt muinaismuistoja jo parikymmentä vuotta. Esineitä on tullut esiin rakennustöiden yhteydessä ja paikalliset kalastajat tuovat hänelle välillä menneisyyden aarteita. Gazassa ei ole ollut selkeää säännöstöä muinaismuistoista, ja siksi esineet ovat kadonneet maailmalle.

- Niitä on israelilaisissa, turkkilaisissa, brittiläisissä museoissa sekä kansainvälisillä keräilijöillä, Khudari luettelee.

Gaza oli aikoinaan itäisen Välimeren tärkein satama

Gazasta on löydetty asutusta yli 5000 vuoden takaa ja se on ollut tärkeä kauttakulkupaikka faaraoiden Egyptin ja Mesopotamian välillä. Aleksanteri suuri perusti Egyptin Aleksandrian 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua, mutta sitä ennen Gaza oli itäisen Välimeren tärkein satama, kertoo museon neuvonantaja, ranskalainen arkeologi Jean-Babtiste Humbert.

Aleksandrian perustaminen eräällä tapaa tappoi Gazan, mutta se säilyi Aleksandrian pikkusiskona ja kaupungeilla oli hyvät suhteet. Siksi museosta löytyy paljon leimallisesti aleksandrialaisia esineitä: keraamisia öljylamppuja, ja kauniisti viimeisteltyjä naishahmoja. Esillä on myös useita muinaisegyptiläisiä jumalpatsaita.

Kirjoja ja kirjeenvaihtoa

10 vuotta kaivauksia Gazassa tehneen Humbertin mukaan Bysantin aika oli Gazan kukoistuskautta.

- Menneiden aikojen historiaa säilytettiin Gazassa paljon - on kirjoja, kirjeenvaihtoa, kirjeitä, matemaatikkoja ja niin edelleen. Gaza on siksi hyvin tärkeä historioitsijoille myöhäisroomalaiskauden ja Bysantin kauden tutkimuksessa, arkeologi kertoo.

Gaza olikin varsin kosmopoliittinen paikka, merenkävijäkansa filistealaisten keskus. Humbert muistuttaa, että nykypolitiikan varjossa kun Gaza elää saarrettuna, tuntuu että Palestiina on maailman ääreen eksynyt saari. Mutta ei: Gaza on yhteydessä Jaffaan, joka on yhteydessä Haifaan, Akkoon, Beirutiin.

Menneisyyden säilyttäminen on tärkeää

Juuri omien juurten ja historian tuntemisen edistäminen on museon perustaja Khudarin motiivi. Hän haluaa opettaa Gazan lapsille - ja vähän vanhemmillekin - millainen Gazan menneisyys oli, ja kuinka tärkeää sen säilyttäminen on.

- Se on uskoa juurteni tuntemisen tärkeyteen, ja historiani tuntemiseen ja sen säilyttämiseen. Jos historia tuhoutuu, emme voi rakentaa sitä uudelleen. Mutta jos nykytilanne on vaikea, sen voi muuttaa paremmaksi tulevaisuudessa, Khudari filosofoi.