Ilmiöitä ulkomailta

Viron setut saivat ensimmäisen oman elokuvansa

: Ilmiöitä ulkomailta

Risto Vuorinen | 12.08.2008

Tartossa sai maantain ja tiistain välisenä yönä ensi-iltansa maailman ensimmäinen setunkielinen elokuva. Taarka-niminen elokuva kertoo samannimisestä kansanlaulajasta, jota pidetään setukulttuurin äitihahmona. Elokuvaa filmattiin myös Suomessa, sillä Taarka kävi aikoinaan esiintymässä esimerkiksi Suomen ensimmäiselle presidentille K.J. Ståhlbergille.

Taarka-filmi heijastettiin valtavalle laajakankaalle, joka oli pystytetty Tarton raatihuoneen eteen.

Jo toista tuntia ennen ensiesitystä suuri kuoro lauloi Tarton raatihuoneen torilla setulauluja 1800 - 1900-lukujen vaihteesta. Osa ihmisistä oli pukeutunut setujen perinneasuihin: naisilla oli suuria hopeakoruja ja huivit, miehillä pitkät vaaleat takit.

Esityksen aikana monituhatpäinen katsojajoukko istui penkeillä ja torikivetyksellä, ja katsoi hiirenhiljaa.

Köyhän ja yksinäisen naisen tarina

Kansanlaulaja Taarka oli köyhä, lahjakas ja yksinäinen. Hänen elämämäänsä määräsi pitkälle se, ettei hän koskaan pystynyt solmimaan haluamaansa avioliittoa.

Taarkan isä oli nimittäin pelannut tyttärensä myötäjäiset, eivätkä setut voineet mennä naimisiin ilman hopeakoruja ja myötäjäisiä.

Taarka joutui elättämään aviottomat lapsensa ja itsensä kiertävänä laulajana ja kerjäläisenä. Ympäristö hyljeksi häntä.

Suomen-vierailu muodostui käännekohdaksi Taarkalle

1900-luvun alussa suomalainen kansanperineen tutkija Armas Otto Väisänen teki matkoja Kaakkois-Viroon. Taarkan laulut hurmasivat Väisäsen. Hän järjesti Taarkan esiintymään Suomeen, ja Taarka lauloi muun muassa presidentti Ståhlbergille.

Vierailu muodostui käännekohdaksi. Taarkan arvostus laulajana nousi myös hänen omalla kotiseudullaan Kaakkois-Viron Setumaalla.

Taarka kuitenkin kuoli rutiköyhänä ja miltei unohdettuna. Vasta kuoleman jälkeen hänen poikkeuksellisen laulutaitonsa arvo huomattiin jälleen.

Elokuvassa Taarkaa esittävät eri ikäkausina eri näyttelijät. Virolaisen laulaja-näyttelijä Siiri Sisaskin Taarkassa on sitä räiskyvyyttä ja sitkeyttä, jota myös itse Taarkassa on täytynyt olla.

Setukulttuuri näyttäytyy elokuvassa primitiivisenä

Setukulttuurista muodostuu elokuvan perusteella primitiivinen kuva. Toisaalta elokuva herättää paljon kysymyksiä. Päällimmäisenä asiaa tuntemattomalle jää ilmaan, keitä nämä edelleen Viron ja Venäjän rajalla asuvat setut ovat.

Tässä elokuvassa ei politikoida. Taarka eli aikana, jona Setumaa oli vielä yhtenäinen. Tänä päivänä setut elävät Viron, Venäjän ja Latvian valtioiden alueella. Setumaan halki vedetty Venäjän raja erottaa perheitä ja vaikeuttaa kanssakäymistä.

Setukulttuuri elää nyt aiempaa voimakkaampana. Siitä on yhtenä osoituksena nyt valmistunut elokuva.