YLE Radio 1:n Punainen, Pakollinen ja Jumalainen heinäkuu - Neuvostoliitto, suomenruotsalaisuus, kirkko ja uskonto - saivat kesällä 2008 jatkajan Isänmaiden heinäkuusta, kun Radio 1 paneutui nationalismiin 1. - 31.7.2008 päivittäin, kymmenien tuntien ajan.
Armeija - logiikan ja järjen uskonto. Tarkka-ampujia, lääkintämiehiä, harjoituksia sateessa ja viimeinen marssi, johon on valmistauduttava kuukausien ajan. Ja aina läsnäoleva pelko. Epäsuora kuulokulma kansallisten ja etnisten ryhmien julmaan taisteluun. Kirjoittanut Dea Loher, joka on saksalaisen draaman tärkeimpiä nuoren sukupolven kirjoittajia.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen väki pakinoi suomen kielestä Isänmaiden heinäkuussa joka viikko.
Jouko Vuolle on toimittanut Isänmaiden heinäkuuhun neljä ohjelmaa nationalismista urheilun näkökulmasta. Ohjelmat kuultiin heinäkuussa keskiviikkoisin 2.7. alkaen.
Radiodokumentti kertoo runoilija Ilpo Kaijan kohtalosta viime sotien aikana. Kaija oli yksi 80 runoilijasta, joiden runo julkaistiin Olavi Paavolaisen toimittamassa antologiassa 'Täältä jostakin'.
Isänmaiden heinäkuun kuunnelmasarjaksi dramatisoitiin Sanna Ravin Ansari-romaani. Se kuvaa kansallisen ideologian läpitunkeman henkilön vaikeiksi käyviä vaiheita jatkosodan kotirintamalla.
Historian pisaroita -sarjan Isänmaiden heinäkuu alkoi runoilija Armas Mishinin tarinalla. Petroskoissa asuva Mishin kertoo ohjelmassa elämänvaiheistaan Neuvostoliitossa. Historian pisaroita -sarja kävi heinäkuussa myös teatterissa Petroskoissa, puhui esperantoa, etsi eurooppalaista identiteettiä ja pohti maailmankansalaisuutta.
Seppo Konttinen vieraineen pohtii, mitä kansallisia erityispiirteitä kuuluu suomalaisuuteen. Aiheesta ovat keskustelemassa ovat Jean-Pierre Frigo, Saido Mohamed ja Kristina Suvilehto.
Kansallisvaltioiden nousu merkitsi kiihkeää kilpailua. Neljä vuosisataa -sarja seurasi Euroopan historiaa 1500-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan neljän hallitsevan ja haastavan valtion näkökulmasta.
Sijaitseeko Suomi Euroopassa? - Vai Eurooppa Suomessa? Näin kyselevät amerikkalaiset - meidän mielikuvissamme. Täällä uskotaan, että jenkit ovat käytännön ihmisiä ja kiinnostuneita lähinnä itsestään.
Euroopan itsenäisyysliikkeiden julkisuutta pohtivat viestintätutkija Jorma Mäntylä ja Tarja Väyrynen rauhan- ja konfliktintutkimusyksikön johtaja Tampereen yliopistosta. Toimittajana Juha Kulmanen.
Julkinen sana -ohjelman sivulle
Ruotsissa 1800-luvulla syntyneet teoriat germaanien rodullisesta ylemmyydestä kannustivat natseja kansanmurhaan ja vaikuttavat ihmisten mielissä yhä.
Yliopistot kouluttavat opiskelijoita isänmaan palvelukseen ja yliopistoissa tehtävä tutkimuskin kumpuaa usein kansallisista aineksista, esimerkiksi kansatieteessä ja historian tutkimuksessa.
Professori Tomi Mäkelä esitelmöi Isänmaiden heinäkuussa musiikista ja kansallisuusaatteista.
Historialle vastareaktiona syntynyt Saksan antifasistinen liike inhoaa yleisesti kaikkea ja aivan erityisesti saksalaista nationalismia. Se saa allergisia oireita pelkästään sellaiseen viittaavasta, kuten kansallisista juhlista, muistopäivistä, lipuista, merkeistä, lauluista.
Käsite isänmaa on monille yhtä kuin suomalainen luonto, eräille se on Eurooppa ja muutamalla koko maapallo. Joillekin isänmaan on enää vain äidinkielen kaunis sana.
Yhä useammalla varusmiespalvelustaan Suomen puolustusvoimissa suorittavalla nuorella ei olekaan sukujuuria syvällä Pohjolan mullassa. Maahanmuuttajataustaisten sotilaiden määrä on reippaassa kasvussa. Miten armeija ottaa nämä nuoret vastaan?
Vänrikki Stålin tarinoita on luettu ennen muuta isänmaallisena teoksena, mutta runoissa on monia tasoja. rofessori Leena Kirstinä ja suomentaja Juhani Lindholm keskustelevat Johan Ludvig Runebergin runoista. Toimittaja Maritta Alander-Valtonen.
Keski-Eurooppa oli vielä 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa pienten kuningas-, herttua-, ja ruhtinaskuntien tilkkutäkki. Valtiaat ulottivat mahtinsa niin pitkälle kuin koossa pitävää voimaa tai väkivoimaa riitti. Koska omistus- ja vallanhimossa hamuttiin myös naapurien alueita, niin lippu liehui ja ruutia paloi.
Millainen kuva tämän päivän nuorilla on C.G.E. Mannerheimista? Minna Korhonen kävi Mannerheim-museossa yhdessä Karjaan yhteiskoulun ja Helsingin suomalaisen yhteiskoulun oppilaiden kanssa.
Mitä saadaan kun yhdistetään kansallishenki, urheiluhulluus ja haitarin soitto? No tietenkin yhteispohjoismaiset harmonikkamestaruuskilpailut ja niiden johdannaisena todellinen kuninkuustaisto eli Ruotsi-Suomi-harmonikkamaaottelu.
Eino Leino kirjoitti Jaana Rönty -romaanissaan, kuinka kansa oli raakaa, röyhkeätä ja epärehellistä. Hän käytti myös sanaa läpikulkuihminen. Turun yliopistossa on valmisteilla tutkimus siitä, kuinka suomalainen kirjallisuus muovasi suomalaisuutta ja kertoi siitä tarinoita. Professori Lea Rojola ja tutkijatohtori Kukku Melkas keskustelevat aiheesta toimittaja Seppo Puttosen kanssa.
Heinäkuun aikana Vallan vaiheilla -lähetyksissä paneuduttiin kansallisen itsekkyyden rajoihin EU:ssa, Suomessa asuvien venäläisten isänmaahan ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Ohjelmat toimitti Matti Laitinen.
Libanonilainen nainen teki historiaa vuonna 1985. Iskemällä israelilaissaattueeseen hänestä tuli ensimmäinen naispuolinen itsemurhapommittaja. Hänen jälkiään on sittemmin seurannut moni muukin. Varsinkin kuluneen vuoden uutisotsikoissa naisia on esiintynyt itsemurhapommittajina yhä useammin.
Ennen pääomalla oli isänmaa. Nyt valuuttamiljardit liikkuvat maasta toiseen valon nopeudella piittaamatta kansallisvaltioiden rajoista.
Kuuntele netistä
Kirjailija Arne Nevanlinna on omasta mielestään antinationalisti. Esikoisromaanissaan 'Marie' hän kuvaa Euroopan kansojen muodostamaa merkillistä lonkeroa, josta ei ota selvää, kuka mihinkin lokeroon oikein kuuluu. Ehkä kansalaisuudeksi olisikin viisaampi mainita eurooppalainen?
Kyllä kansa muistaa -lähetys keräsi kuuntelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia propagandasta, sen teosta, ja sen kohteena olosta. Milloin ja miten propagandaan on törmätty - ja onko heti huomattu, mistä on kysymys?
Lähes kaksituntisen teemaillan aikana paneuduttiin totalitarististen yhteiskuntien tuottamaan arkkitehtuuriin. Miten arkkitehtuuri toimii vallan palvelijana, mikä sille on ominaista?
Mitä isänmaa Suomi merkitsee romaneille? Onko isänmaallisuudentunne yhtä itsestään selvä asia romaneille kuin valtaväestölle? Romanien mietteitä Suomesta isänmaana kuullaan Tuovi Putkosen toimittamassa Romano Miritsissä.
Länsi-Balkanille syntyi tukku uusia maita Jugoslavian hajottua raskaiden sotien jälkeen. Hajoamissotien tärkein syy oli alueella noussut nationalismin hyökyaalto, joka hukutti alleen tuhansia ja taas tuhansia ihmishenkiä. Alueen mediat olivat tärkeitä vaikuttajia kansallismielisyyden synnyssä ja kasvussa.
Hannu Reime ja Anna Kortelainen paneutuvat heinäkuun teemaan sana kerrallaan.
Heinäkuussa heti klo 16.00 uutislähetyksen jälkeen kuullaan ja esitellään eri maiden kansallislauluja.
Tiistai- ja torstai-iltapäivisin klo 15.10 soivat heinäkuussa eri maiden suosikkisävelmät.
'Kotimme Auschwitz' aloittaa ja 'Sentimentaalinen spektaakkeli' päättää Radioateljeen Isänmaiden heinäkuun.
Heinäkuun Todelliset tarinat lähestyvät nationalismia mm. rintamarunoilijan tekstin kautta.
Radioteatterin heinäkuussa kuullaan mm. Dea Loherin 'Taisteluvyöhyke'.
Viisitoista viihdyttävää kolmeminuuttista niistä muista ja meistä meikäläisyyden muutoksessa.
Kuuntele netistä
Hannu Reimen toimittamaa Viikon kieli -sarjaa kuultiin vv. 2006-2007 Ykkösaamuissa. Ohjelmat ovat edelleen kuunneltavissa netissä.
YLE Radio 1:n Punainen, Pakollinen ja Jumalainen heinäkuu - Neuvostoliitto, suomenruotsalaisuus, kirkko ja uskonto - saivat kesällä 2008 jatkajan Isänmaiden heinäkuusta, kun Radio 1 paneutui nationalismiin 1. - 31.7.2008 päivittäin, kymmenien tuntien ajan.
Kuuntele YLE Radio 1:n ohjelmia
YLE Areenasta:
Kulttuuriuutiset: Stieg Larssonin Millennium-trilogialle Hollywood-sopimus
Radio 1:n internet-sisältöjä on mahdollista tilata RSS-syötteen avulla.
Musiikkia, kuunnelmia, tiedettä ja kirjallisuutta lapsille.
Pikku Ykkösen omalle sivulle
Radioteatteri, Radioateljee, radiodokumentit, Ääniversumi ...
Omalle koneelle tilattavat Radio 1:n ohjelmat.
on nyt myös YLE Radio 1.
Sinne!
Isänmaiden heinäkuu 2008
Jumalainen heinäkuu 2007
Pakollinen heinäkuu 2006
Punainen heinäkuu 2005
YLE Radio 1, Radiokatu 5, PL 6, 00024 Yleisradio | Puh. +358 9 14801 | Sähköposti: etunimi.sukunimi@yle.fi | yle.fi | Vastaavat ohjelmatoimittajat
