Etusivu > Ateljee > Radioateljee
Äänen varassa elävä todellisuus. Radiolle ominaista ilmaisua etsimässä.
Tuottajana Harri Huhtamäki. Äänisuunnittelija Pekka Lappi.
(Ateljee)
Japanilainen Ema Saikoo (1787 -1861) syntyi ja eli koko elämänsä Oogakin linnakaupungissa Minon maakunnassa, nykyisen Gifun läänin alueella. Syntyessään hän sai nimekseen Taho (lausutaan Tao), joka merkitsee sävyisää, tyyntä, joustavaa. Hänen varhainen lisänimensä Ryokugyoku merkitsi "vihreää jalokiveä"; myöhempi lisänimi Saikoo, jolla hänet varsinaisesti tunnetaan, merkitsee "hentoa tuoksua".
Saikoo kirjoitti jälkimaailmalle säilyneet runonsa kiinaksi; kiinalais-japanilaiseen tapaan hän käytti myös nimimerkkiä: hänen taiteilijanimekseen valitsemansa Shoomu, "Xiangvirran uni", viittaa toisaalta kaukaiseen kiinalaiseen historiaan ja mytologiaan, toisaalta bambuihin, jotka olivat sekä hänen tussimaalaustensa että runojensa lempiaihe - Xiangvirran partaat olivat kuuluisia bambulehdoistaan. Saikoolle nuo kiinalaismaisemat olivat tuttuja vain runouden ja kuvataiteen synnyttämistä mielikuvista, mutta mitä kaikkea Xiangvirran nimi hänelle merkitsi: bambumetsän ikiaikaisuutta, naisen rakkautta puolisoonsa, verrattoman kauniita maisemia; taiteen historiaa, kiinalaista runoutta ja sitä kautta alluusioita alakuloisuuteen, sumuun, tihkusateeseen.
Merkille pantava on myös hänen taiteilijanimensä jälkiosa "uni": Xiangvirta symboloi Saikoolle unta, kaipuun tavoittamatonta kohdetta. Ylväänä kohoava bambu on myös sinnikkään joustavuuden perikuva: se taipuu myrskyssä murtumatta ja kestää talven vihannoivana; se on elinvoimainen mutta kasvupaikkansa suhteen vaatimaton. Lempeässä tuulessa bambun lehdet havisevat, tuulen yltyessä navakaksi bambunrungot lyövät helisten yhteen. Kaikki tämä sisältyy Saikoon valitsemaan taiteilijanimeen, ei ihme että hän maalasi lukemattomia kuvia bambuista ja kirjoitti niistä kymmeniä runoja.
Ohjelman on kääntänyt japanista suomeksi Kai Nieminen, sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Harri Huhtamäki. Kertojina ovat Helka-Maria Kinnunen, Tiia Louste ja Eero Saarinen. Tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki.
Ohjelma on tehty yhteistyössä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa.
tällä viikolla
ensi viikolla
kahden viikon kuluttua
viime viikolla
Vakiolähetysajat:
pe klo 23.00 ja su klo 13.00 (toinen lähetys)
Ääni-ilmaisun ulottuvuuksia. Sijoittuu musiikin, dokumentin ja draaman välimaille ja rajamaastoon. Maanantaisin klo 22.05 - 23.05.
Mikä on pelkästään äänen varassa elävä todellisuus? Mitä on radiolle ominaisin ilmaisu?
Radiodokumentin tai featuren historia voidaan ajoittaa monin tavoin - voidaan aloittaa ns. ajanlaskun alusta.
Radioateljeen feature-ohjelmia on ollut tekemässä laaja tekijäjoukko.
Aasia on ollut teemana lähes sadassa Radioateljeen ohjelmassa.
Radioateljeen ohjelmisto on palkittu myös monilla kansainvälisillä areenoilla.
Kuuntele YLE Radio 1:n ohjelmia
YLE Areenasta:
Eve Mantu: Eve Mantu pelkää mummoja
Kertomuksia Suomesta: Karavaani kulkee pakkasessakin
Radio 1:n internet-sisältöjä on mahdollista tilata RSS-syötteen avulla.
Musiikkia, kuunnelmia, tiedettä ja kirjallisuutta lapsille.
Pikku Ykkösen omalle sivulle
Radioteatteri, Radioateljee, radiodokumentit, Ääniversumi ...
Omalle koneelle tilattavat Radio 1:n ohjelmat.
on nyt myös YLE Radio 1.
Sinne!
Isänmaiden heinäkuu 2008
Jumalainen heinäkuu 2007
Pakollinen heinäkuu 2006
Punainen heinäkuu 2005
YLE Radio 1, Radiokatu 5, PL 6, 00024 Yleisradio | Puh. +358 9 14801 | Sähköposti: etunimi.sukunimi@yle.fi | yle.fi | Vastaavat ohjelmatoimittajat