Radioateljee esittää

Tunteeni eivät ole tuhkaa
- japanilaista runoutta 200 vuotta sitten

: Radioateljee

Osa 1/2: lähetetty 14. ja 16.8.2009. Nyt netissä.
Osa 2/2: lähetetty 21. ja 23.8.2009. Nyt netissä.

Japanilainen Ema Saikoo (1787 -1861) syntyi ja eli koko elämänsä Oogakin linnakaupungissa Minon maakunnassa, nykyisen Gifun läänin alueella. Syntyessään hän sai nimekseen Taho (lausutaan Tao), joka merkitsee sävyisää, tyyntä, joustavaa. Hänen varhainen lisänimensä Ryokugyoku merkitsi "vihreää jalokiveä"; myöhempi lisänimi Saikoo, jolla hänet varsinaisesti tunnetaan, merkitsee "hentoa tuoksua".

Saikoo kirjoitti jälkimaailmalle säilyneet runonsa kiinaksi; kiinalais-japanilaiseen tapaan hän käytti myös nimimerkkiä: hänen taiteilijanimekseen valitsemansa Shoomu, "Xiangvirran uni", viittaa toisaalta kaukaiseen kiinalaiseen historiaan ja mytologiaan, toisaalta bambuihin, jotka olivat sekä hänen tussimaalaustensa että runojensa lempiaihe - Xiangvirran partaat olivat kuuluisia bambulehdoistaan. Saikoolle nuo kiinalaismaisemat olivat tuttuja vain runouden ja kuvataiteen synnyttämistä mielikuvista, mutta mitä kaikkea Xiangvirran nimi hänelle merkitsi: bambumetsän ikiaikaisuutta, naisen rakkautta puolisoonsa, verrattoman kauniita maisemia; taiteen historiaa, kiinalaista runoutta ja sitä kautta alluusioita alakuloisuuteen, sumuun, tihkusateeseen.

Merkille pantava on myös hänen taiteilijanimensä jälkiosa "uni": Xiangvirta symboloi Saikoolle unta, kaipuun tavoittamatonta kohdetta. Ylväänä kohoava bambu on myös sinnikkään joustavuuden perikuva: se taipuu myrskyssä murtumatta ja kestää talven vihannoivana; se on elinvoimainen mutta kasvupaikkansa suhteen vaatimaton. Lempeässä tuulessa bambun lehdet havisevat, tuulen yltyessä navakaksi bambunrungot lyövät helisten yhteen. Kaikki tämä sisältyy Saikoon valitsemaan taiteilijanimeen, ei ihme että hän maalasi lukemattomia kuvia bambuista ja kirjoitti niistä kymmeniä runoja.

Ohjelman on kääntänyt japanista suomeksi Kai Nieminen, sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Harri Huhtamäki. Kertojina ovat Helka-Maria Kinnunen, Tiia Louste ja Eero Saarinen. Tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki.

Ohjelma on tehty yhteistyössä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa.