Radioateljee keväällä 2010

: Radioateljee - tiloja mielelle

Perjantaisin klo 22.05 - 23.05, toinen lähetys sunnuntaina klo 13.00

Mistä tunnistaa Radioateljeen ohjelman? Kolmikymmenvuotispäiviään syksyllä viettäneen Radioateljeen tuottaja Harri Huhtamäki kertoo Radioateljeen "soundista" näin: "Radioateljeen soundi" on löytynyt hiomalla kaikkia tekniikan osa-alueita, mutta ennen kaikkea miksauksessa on keskitytty vuosien varrella hakemaan omaa ilmaisua äänimaisemien luonnissa.

Äänten sijoittelu, syvyys, soivuus suhteessa toisiinsa. Niiden kestot ja rytmit. Äänisuunnittelu on tietynlaista mielen tilan - mielen teatterin akustista skenografiaa. Japanilaisen puutarhan akustinen vastine. Ylipäänsä zeniläinen estetiikka on vaikuttanut suuresti äänisuunnitteluun ja dramaturgiseen ajatteluun."

Kevään lähetysajat, huom! tunnin muutos perjantain ajassa:
perjantaisin klo 22.05 - 23.05, toinen lähetys sunnuntaina klo 13.00

Kevään 2010 ohjelmat:

Tammikuu

Pe 8.1. ja su 10.1.
Harri Huhtamäki: Kulttuuria korville
- 30 vuotta Radioateljeeta
Mistä tunnistaa Radioateljeen ohjelman? "Ne kuulostavat kaikki samanlaisilta. Ääniä on tolkuttomasti, näyttelijät kuiskivat, mistään ei saa selvää. Ne ovat niin taiteellisia, että harvoin jaksaa kuunnella." "Päinvastoin! Niissä on upeat äänimaisemat. Koskaan ei etukäteen voi arvata sisältöä ja muotoa. Kertojien äänet hivelevät korvia. Radion hienoimpia kuuntelukokemuksia". Radioateljeen ohjelmia on lähetetty yli 30 maassa, kaikilla mantereilla ja koti- ja ulkomaisia palkintoja on kymmeniä. Kaikenikäisiä tekijöitä on ollut yli 200. Onko ateljeen tekijöillä erilaiset korvat - erilainen tapa kuunnella maailmaa? Tuottaja on Radioateljeen luoja ja vetäjä Harri Huhtamäki.

Pe 15.1. ja su 17.1.
Kari Hukkila: 1178 aamua
- runoilija Jacques Roubaud
1178 aamua on kollaasimuotokuva ranskalaisesta runoilija, kirjailija ja matemaatikko Jacques Roubaudista (s. 1932). Teoksen nimi viittaa Roubaudin vuosina 1985 - 2009 kirjoittamaan proosateossarjaan, joka on jo ehditty nostaa 1900-luvun lopun kirjalliseksi klassikkoteokseksi. Teossarja rakentuu 1178 osasta. Luvun 1178 taustalla puolestaan on yhteinen elämä taudinkohtaukseen nuorena menehtyneen rakastetun ja puolison kanssa. Rakastavaiset tunsivat toisensa ja elivät yhdessä tasan 1178 päivää. Itse teossarja on kirjoitettu 1178 aamuna, joina tekijä on ryhtynyt kirjoittamaan varhain aamuyöllä keskellä yön pimeyttä ja lopettanut kirjoittamisen aamun ja uuden päivän sarastaessa. Käsikirjoitus ja ohjaus: Kari Hukkila. Kertojat: Eero Saarinen ja Tom Wentzel. Tekninen toteutus: Pekka Lappi ja tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 22.1. ja su 24.1.
Matti Ripatti: Tarinoiden valtameri
- intialaisesta aarreaitasta
"Kerro minulle tarina, jota en ole kuullut aikaisemmin", pyytää intialainen jumalvaimo Parvati mieheltään Shivalta tarinassa, joka aloittaa valtaisan kertomusten kokoelman nimeltään 'Kathasaritsagara' eli suomeksi 'Tarinoiden valtameri'. Vuoden 1070 tienoilla Intiassa ilmestynyt teos on jäänyt länsimaissa vain harvojen tuntemaksi, mutta monet sen sisältämistä tarinoista sitä vastoin vaikuttavat hämmentävän tutuilta. Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Aki Raiskio, Helka-Maria Kinnunen ja Tiia Louste. Tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 29.1. ja su 31.1.
Tapio Tamminen: Jalkapalloa Kandaharissa
- Mullah Omar ja hänen seuraajansa
Vuoden 1986 alussa CIA:n päällikkö William Casey ilmestyi yllättäen Islamabadiin Pakistaniin. Hän oli presidentti Ronald Reaganin luottomiehiä. Caseyn tehtävänä oli neuvotella Pakistanin tiedustelupalvelun kanssa jihad-operaatiosta, jolla rekrytoitaisiin radikaaleja muslimeja ympäri maailmaa Pakistaniin: yhteiseen taisteluun afganistanilaisten islamisti-sotureiden rinnalle Neuvostoliiton miehitysjoukkoja vastaan. Muutamassa vuodessa yli 100 000 muslimiradikaalia saapui Pakistaniin valmistelemaan Yhdysvaltojen, Saudi-Arabian ja Pakistanin suunnittelemaa pyhää sotaa. Se johti Neuvostoliiton vetäytymiseen Afganistanista. Oheisvahinkona se synnytti talebanien liikkeen. Ohjelmassa valotetaan kansainvälisen valtapolitiikan ja uskonnon kytkeytymistä toisiinsa. Kuinka mullah Omar onnistui valloittamaan pienen joukkonsa kanssa Kandaharin? Mihin talebanien salaperäisen johtajan valta perustuu? Kuka mullah Omar on? Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Tiia Louste, Aki Raiskio ja Tom Wentzel. Tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Helmikuu

Pe 5.2. ja su 7.2.
Hanna Huhtamäki: Yö puhuu päivällä
- subjektin moniäänisyys
Mikä on nuoren mielenmaisema tänään? Horisontti? Mikä on sosiaalisuuden, yhteisöllisyyden tai yksilöllisyyden rooli? Raha? Ahneus? Rakkaus? - Kysymyksiä? - Kysymyksiä? Ohjelman tekijä on kerännyt erilaisia kertomuksia niin kotimaasta kuin Italiasta ja Ranskasta ja muokannut niistä ohjelman, jossa kaikki on totta ja fiktiota mielen kuvina. Kertoja on tavallaan yksi, mutta ei subjekti kaikkitietävänä kertojana, vaan subjektien joukko, joka voi vaihtaa perspektiiviä ja kielen tasoja milloin tahansa. Käsikirjoitus, ohjaus ja musiikki: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Helka-Maria Kinnunen, äänisuunnittelija: Jim McKee. Tuottaja: Pekka Kyrö.

Pe 12.2. ja su 14.2.
Tiia Louste: Pauliina ja Sakari
- todellisia kirjeitä
Eletään vuoden 1939 syksyä. Pauliina on joutunut lähtemään työn perässä Turusta Helsinkiin. Ilmassa on sodan odotusta ja pelkoa. Kuitenkin arkiset asiat hoidetaan. Käydään töissä ja hamstrataan sokeria. Valoa arkeen tuovat lämpimät suhteet perheeseen ja sukuun. Kirjeet kulkevat ahkerasti.

Iloa Pauliinan elämään tuo rakastuminen Sakariin, mutta syttyvä sota tuo mukanaan odottamattomia asioita. Välimatkat rakkaista ja huoli tulevaisuudesta painaa kaikkien elämää. Sota tuo mukanaan muutakin kuin rintaman tapahtumat. Oman lisänsä saavat aikaan saksalaiset sotilaat, joita alkaa tulla maahan runsain joukoin. Eritoten pohjoiseen. Tarina etenee vuoden 1942 loppuun, mutta paljon asioita jää auki. Ne saavat vastauksen vasta sodan loputtua ja viimeistenkin saksalaisten lähdettyä Suomesta. Sitten selvitetään viimeiset solmut. Ohjelman kirjeenvaihto perustuu todellisten henkilöiden kirjeisiin.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tiia Louste. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojat: Tiia Louste, Helka-Maria Kinnunen, Inkeri Kivimäki ja Eero Saarinen. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 19.2. ja su 21.2.
Marjut Helminen: Tunjinkhuu ja koirahärkä
- tarinoita Siperiasta
Siperialaiset ja mongolialaiset perinteet ovat pohjana tarinoille, joissa nokkeluus, uskollisuus ja vastalahjat rakentavat huiman anarkistisia juonenkulkuja. Kertomuksissa tutkitaan ihmisluontoa ja sen ilmenemismuotoja sellaisina kuin nykyajan ihminenkin ne ymmärtää. Kun sankari on tarpeeksi nokkela, edes Manalan valtias ei voi olla varma valtaistuimestaan.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Helminen, kertojat: Helka-Maria Kinnunen ja Eero Saarinen, tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 26.2. ja su 28.2.
Eija Pulkkinen ? Hanna Huhtamäki: Kertomus Perun Andeilta
- on huhtikuun kolmas 1983
Perussa kaksi vasemmistolaista sissiliikettä yritti 1980- ja 1990-luvuilla asein muuttaa maan yhteiskuntajärjestyksen. Vuosikausia Tupac Amarun kansallinen vallankumousrintama, Frente Nacional Tupac Amaru, ja maolainen Loistava Polku, Sendero Luminoso saivat terrorisoida syrjäseutujen väestöä ennen kuin Perun hallitus ryhtyi vastatoimiin. Vaikka järjestöjen poliittinen ideologia oli samansuuntainen, ne toimivat toisistaan erillään. Kumpikin käytti sissitaktiikkaa, mutta Loistava Polku oli raaempi ja paremmin järjestäytynyt. Myös Perun armeijan toiminta oli äärimmäisen raakaa.

Pari kymmentä raa'an väkivallan vuotta toivat suuremman muutoksen eteläisen Andien vuoriston elämään kuin sadat vuodet ennen sitä. Siellä Loistava Polku aloitti toimintansa ja toimi kaikkein kauimmin ja väkivaltaisimmin. On kyliä, joissa surmattiin kaikki: miehet, naiset, lapset. Kun joukkohautoja Perussa on kolmisen tuhatta, näistä Ayacuchon maakunnassa on 2300. Pienissä haudoissa on 3 - 4 perhettä, suurissa satoja ruumiita. Vielä vuonna 2008 löydettiin 500 lapsen hauta. Vuosien aikana yli puoli miljoonaa ihmistä pakeni alueelta kaupunkeihin, lähinnä Limaan.

Ohjelman päähenkilö on intiaaninainen Reyna Quichua Quispe. Hän kertoo ja laulaa tarinansa, jota ei voi ohittaa. Käsikirjoitus: Eija Pulkkinen, ohjaus: Hanna Huhtamäki, kertojat: Helka-Maria Kinnunen ja Eero Saarinen, tekninen toteutus: Pekka Lappi ja tuottaja Harri Huhtamäki.

Maaliskuu

Pe 5.3. ja su 7.3.
Juha Seppälä - Harri Huhtamäki: Hänen valtakuntansa
- muistikuvia
Suomen historian yksi tärkeimpiä ajanjaksoja sijoittuu vuosien 1956 ja 1981 väliin. Silloin syntyi Hänen Valtakuntansa. Tätä aikaa kuvaa kirjailija Juha Seppälä Radioateljeelle kirjoittamassaan teoksessa. Se on moniääninen, subjektiivinen ja fiktiivinen - ja samalla hyvin todellinen. Moniäänisyydessä kertautuvat monen sukupolven tunnustukset, muistot ja analyysit. Subjektiivisuuden kääntöpuolella välkkyy historiallinen todellisuus, mutta tulkittuna. Onko se kokonaan fiktiivinen, jää kuuntelijan pääteltäväksi? Kenestä on kysymys? Ohjaus: Harri Huhtamäki, tekninen toteutus: Pekka Lappi, kertojat: Helka-Maria Kinnunen, Eero Saarinen ja Tom Wentzel, tuottaja Harri Huhtamäki.

Pe 12.3. ja su 14.3.
Matti Ripatti: Unkarilaiset ystäväni
- äärinationalistien kirjeenvaihtokaverina
Euroopassa liikkuu aave, nationalismin aave. Raskaimman fyysisen hahmonsa se on löytänyt niistä maista, joita ennen kutsuttiin sosialistisiksi. Äärikansallismieliset eivät luonnollisestikaan voi liittoutua naapurikansojensa kanssa, sillä jyrkintä eroa tehdään aina niihin, jotka maantieteellisesti ja usein kulttuurillisestikin ovat lähimpiä. Siksipä he etsivät hengenheimolaisia etäämpää, hieman kaukaisemmista Euroopan maista. Internet on tähän sananlevitykseen ja yhteyksien luomiseen loistava väline, ja sähköpostilla saavuttaa nekin, jotka eivät surffaile nationalistien omilla sivuilla.

Ohjelma kertoo yhden propagointi - tai kukaties rekrytointiyrityksen tarinan. Featuren tekijä alkoi loppuvuodesta 2006 saada sähköpostiviestejä Unkarin kansallismielistä Jobbik - puoluetta lähellä olevilta piireiltä Suomesta ja Unkarista. Aluksi viestit vaikuttivat lähes tavalliselta poliittiselta palopuhunnalta, mutta pian niissä jo maalailtiin juutalaisten maailmanvalloitusjuonia. Sähköpostikirjeet hahmottavat kylmäävästi kansalliskiihkoilijoiden maailmankuvaa.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Inkeri Kivimäki ja Aki Raiskio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 19.3. ja su 21.3.
Harri Huhtamäki: Yksitoista varjoa
- mielenmaisemia merkitysten hämäryydessä. opus aware.
Onko äänittäminen tapa haudata? Voiko muistaa asioita, joita ei ole koskaan tapahtunut? Minkälainen on äänen varjo? Mitä on suru, silloin kun sen tajuaa tyhjyydeksi? Voivatko äänet ilmaista, vaikka merkitykset pakenevat? Hallitseeko mielivalta mielialaa? Millainen äänisuunnittelija olisi Salvador Dali?

Äänillä ja äänittämällä voi ilmaista paljon, mutta kuitenkin merkitykset häilyvät - uupuvat mielen sokkeloihin. Ehkä äänet vain ehdottavat merkityksiä? Ehkä äänien kontekstit ilmenevät mielenmaisemien paradokseissa, joita ei voi selittää. Mutta ne voi oivaltaa. Japanilaisen estetiikan awaren voi kuulla, jos kuuntelee.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki, joka on myös tehnyt ohjelman musiikin. Kertojat: Tiia Louste, Eero Saarinen, Leena ja Mikko Haavisto, äänisuunnittelija: Jim McKee, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 26.3. ja su 28.3.
Tapio Tamminen: Todat
- ja antropologinen katse
Nilgiri-vuorten toda-kansa on saanut lähes myyttisen aseman antropologiassa. Mistä Etelä-Intian todat ovat kotoisin? Entä heidän omaleimainen kulttuurinsa, jossa palvotaan puhveleita. "Pappeina" toimivat pyhät lypsymiehet ja uskonnolliset rituaalit keskittyvät pieniin "meijereihin".

Siniset vuoret ovat adivasien, alkuperäiskansojen asuinaluetta. Kylissä kerrotaan, että jokainen toda on lauluntekijä. Ja jokainen kyläläinen on laulun arvoinen. Muovaako jatkuvan tutkimuksen kohteena oleminen vähitellen kansan identiteettiä? Onko antropologinen katse ja kohde sulautuneet toisiinsa?

Lisääntyvä turismi, alkoholi ja teenviljely ovat paikoin mullistaneet alkuperäiskansojen elämän. Monet todien tavat ovat kadonneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Veljeksilläkään ei ole enää yhteistä vaimoa, kuten oli tapana perinteisessä toda-yhteisössä.

Radioateljeen ohjelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Tapio Tamminen. Kertojina ovat Tiia Louste, Inkeri Kivimäki ja Eero Saarinen. Tekninen toteutus on Pekka Lapin ja tuottaja on Harri Huhtamäki.

Huhtikuu

Pe 2.4. ja su 4.4.
Pääsiäinen
- lohdutusta korvalle ja sielulle

Oman kulttuurihistoriamme kannalta pääsiäinen kantaa mukanaan monia merkityksiä, jotka yhä ovat tärkeitä - ei yksinomaan uskonnon kannalta, vaan myös filosofisesti ja eettisesti - jopa kulttuuriantropologisesti. Kuoleman ja elämän, lunastuksen ja vaihdon kiertokulut ankkuroituvat pääsiäiseen monin eri kerroksin.

Radioateljeen Pääsiäinen tulkitsee näitä tärkeitä kysymyksiä tuttujen suomalaisten runoilijoiden, Uuno Kailaan ja Eino Leinon avulla. Muita kulttuurillisia merkityksiä ohjelmaan tuovat vanhat virsikoraalit 1800-luvulta, jotka on sovitettu lähetystyön "vaikutusten" kautta eli afrikkalaisilla musiikkimausteilla.

Ohjelman ovat toteuttaneet Harri Huhtamäki, Paroni Paakkunainen, Pekka Lappi, Tiia Louste, Tom Wentzel sekä ateljee-orkesteri. Tuottaja on Harri Huhtamäki

Pe 9.4. ja su 11.4.
Pertti Seppälä: Munkki Ennin
- matka Kiinaan 838 - 847
Japanilainen buddhalais-munkki Ennin (794 - 864) matkusti kahden oppilaansa kanssa Tang-kauden Kiinassa kaikkiaan noin yhdeksän vuoden ajan. Hän piti matkoistaan päiväkirjaa, johon tämä ohjelma perustuu. Se on ensimmäinen säilynyt ulkomaalaisen kirjoittama kuvaus Kiinasta. Hän kirjoitti klassisella kiinan kielellä, joka tuon ajan Itä-Aasian maissa toimi kuin latina Euroopassa: oppineiden taitama kirjallinen linqua franca.

Ennin tekee tarkkoja ja eläviä havaintoja ja huomioita Tang-kauden elämänmenosta: virkamiehistä, munkeista, byrokratiasta, arkipäivän elämästä, vuotuisjuhlista, uskomuksista, kuuluisista buddhalaisista pyhiinvaelluskohteista jne. Juuri Tang-kaudella japanilaiset omaksuivat kiinalaisen kulttuurin lähes sellaisenaan. Hieman myöhemmin he alkoivat muokata sitä enemmän omiin tarpeisiinsa.

Käsikirjoitus, suomennokset ja ohjaus: Pertti Seppälä, kertojat: Eero Saarinen ja Inkeri Kivimäki, tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 16.4. ja su 18.4.
Matti Ripatti: Pygmit - metsän kansa
- toiseudesta meissä ja muissa
Keski-Afrikan sademetsissä on asustanut jo ammoisista ajoista pienikokoinen keräilijöiden ja metsästäjien kansa, jota Euroopassa on totuttu kutsumaan nimellä pygmit. Pygmeistä on mainintoja kirjallisissa dokumenteissa jo noin neljä ja puolituhatta vuotta sitten, mutta eksoottisten harhaluulojen sumu alkoi hälventyä heidän ympäriltään vasta 1900-luvulla. Yksi keskeisistä oikeamman tiedon levittäjistä oli brittiläinen antropologi Colin M. Turnbull, joka 1950-luvulla eli Mbuti-pygmien parissa, äänitti heidän musiikkiaan ja kirjoitti heistä antropologisen kirjallisuuden klassikon The Forest People, metsän kansa.

Pygmeillä on yksi piirre, joka saattaisi tehdä heidät läheisiksi suomalaisille: rakkaus metsäänsä. Tämä uskonnoksi jalostunut tunne on ohjelman läpikäyviä teemoja. Toinen lähes koko ohjelman läpäisevä aihe on pygmien suhde sademetsän reunoille perustettujen kylien asukkaisiin. Asetelma on häkellyttävän samanlainen kuin missä tahansa paikassa, jossa kansat kohtaavat, mutta tapa ratkaista toiseuden ongelma on omanlaisensa. Metsän kansa ja kylien väki kummatkin mielestään käyttävät toisiaan hyväkseen eivätkä pidä toisiaan kummoisessakaan arvossa. Silti he toimivat ilmeisen sopuisasti järkevässä yhteistyössä, josta kaikki hyötyvät. Länsimaissa pygmit ovat viime vuosina olleet ehkä eniten esillä musiikkinsa ansiosta.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti, kertojat: Helka-Maria Kinnunen, Tiia Louste ja Aki Raiskio, tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 23.4. ja su 25.4.
Bo Carpelan - Helka-Maria Kinnunen: Joka yksin valvoo, yksin uneksii
- Bo Carpelanin runoja
Pieni meditaatio suuresta kantavasta tuulesta - valosta, musiikista ja katoavaisuudesta. Carpelan on tuttu lukijoille, mutta miltä hän kuulostaa? Teksteille antavat äänensä Heidi Krohn, Ville Tiihonen, Hellen Willberg ja Helka-Maria Kinnunen, joka on myös ohjannut ohjelman. Tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 30.4. ja su 2.5.
Harri Huhtamäki - Paroni Paakkunainen: Torakka
- radiomusikaali vallasta lapsen korvin
Radioateljeen menestynein ohjelma Torakka puhuu ja musisoi vallasta - sen luomasta mediamielikuvasta ja vallan uskottavuudesta eli pelosta.

Torakka perustuu Kornei Tsukovskin samannimiseen runoon, jonka on suomentanut ja riimitellyt Kirsi Kunnas. Musiikin on säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen ja sen esittää orkesteri ja kuoro solisteinaan Riikka Paakkunainen ja Harri Saksala. Ohjelma oli täysin uudentyyppinen dokumenttiohjelma ja siksi se voitti 1989 Prix Futuran Berliinissä. Torakka on ainoa suomalaisohjelma, joka on voittanut ensi palkinnon tässä alan arvostetuimmassa kilpailussa. Torakka on myös lähetetty ranskankielisenä France Culturessa parikin kertaa, ja Harri Huhtamäki on tehnyt siitä myös englanninkielisen version työskennellessään Australian radiossa ABC:ssä tuottajana ja kouluttajana. BBC:ssä se lähetettiin alkuperäisenä! Torakka ei ole mikään nariseva yhteiskuntadokumentti, joka yrittäisi selittää mitä valta on, vaan se ilottelee monella tasolla kertoen samalla yksinkertaisen, mutta ironisen pelastustarinan.

Suunnittelu ja ohjaus: Harri Huhtamäki, säveltänyt Seppo Paroni Paakkunainen, kertojana Tom Wentzel, tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Toukokuu

Pe 7.5. ja su 9.5.
Eeva Litmanen: Äidin sota
- ja sotalapsi Ruotsissa
Autenttinen kirjeenvaihtoon perustuva kuvaus äidin tunnoista, kun oma lapsi on evakuoitu Ruotsiin. Ja sota jatkuu ja jatkuu. Lapsi kasvaa. Äidin tuska kasvaa. Ohjelma valottaa äidin tuntoja Suomessa, kun lapsi elää ja kasvaa Ruotsissa. Tekstiotteet ovat teoksesta 'Tyhjä Syli'. Dramaturgia ja ohjaus: Eeva Litmanen, joka on myös kertoja, tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 14.5. ja su 16.5.
Harri Huhtamäki: Äänen arkeologia
- akustinen ihmettely
Korva kuulee ja miellämme ne ääniksi. Itsestään selvää. Mutta miten me teemme sen? Annamme äänille merkityksiä luokittelemalla, kategorisoimalla, kehystämällä. Samalla käytämme ja tuotamme valtaa. Äänivaltamme ulottuu kaikkialle. Erityisiä muotoja se saa mediassa, korvan proteesissa - radiossa, ja sen erityistapauksessa - dokumentissa. Miten se tapahtuu? Tätä ihmettelee Äänen arkeologia kehystämisen jalona taitona eli äänen dramaturgiana. Merkitykset muuttuvat ääniä kehystämällä ja uudelleenkehystämällä. Äänen arkisto sijaitsee perinteen ja unohduksen välillä tuoden esiin käytännön säännöt, jotka antavat lausumien sekä säilyä että muuntua säännöllisesti. Äänen arkeologia on ihmettelyn taitoa.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki, äänisuunnittelu: Jim McKee ja Pekka Lappi. Kertojat: tekijän lisäksi Eero Saarinen ja Erja Manto sekä Eero Aro ja Pekka Kyrö. Musiikki on Mumbai Medium Bhutam Bandin. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 21.5. ja su 23.5.
Tapio Tamminen: Heijastuksia tropiikista
- fragmentteja antropologian ja merkkien voimasta
Ohjelma on matka ikuiseen tropiikkiin kolmessa mielessä. Se koostuu osin länsimaisen matkaaja-antropologin päiväkirjamaisista havainnoista Intiasta, kun hän taivaltaa vaihtelevalla menestyksellä Kalkutasta Etelä-Intiaan. Toisaalta se on matka vuosisatamme tunnetuimman antropologin Claude Levi-Straussin ajatusmaailmaan ja hänen kokemuksiinsa erityyppisistä tropiikeista, Intiasta ja Brasiliasta. Ohjelmassa sivutaan myös Levi-Straussin elämäkertaa, kuinka hänestä kehittyi vuosisatamme kulttuurintutkimuksen keskeinen ikoni. Levi-Strauss kuoli viime vuonna 100 vuotiaana.

Heijastuksia tropiikista on myös matka myyttiseen, ajattomaan aikaan. Filosofisissa pohdinnoissa tarkastellaan kulttuurin syvärakenteiden ja kielen merkitystä toiminnallemme. Kieli asuu meissä tai me asumme kielessä. Me emme puhu, vaan kieli puhuttaa meitä. Ohjelman eri tasoja nivoo yhteen levi-straussilainen käsitys "ajattomien" rakenteiden merkityksestä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen, kertojat: Helka-Maria Kinnunen, Aki Raiskio ja Tom Wentzel, tekninen toteutus: Pekka Lappi, tuottaja: Harri Huhtamäki.

Pe 28.5. ja su 30.5.
Harri Huhtamäki: Talo maalla
- äänien viljelyä
Suomalaiset ovat olleet paradoksaalisessa tilanteessa II maailmansodan jälkeen. Maalta on muutettu kaupunkeihin pakosta ja samaan aikaan on muutettu maalle asumaan - kesäksi. Kesämökkikulttuuri on vanhaa perua, mutta ilmiönä pohjoismainen.

Talo maalla, järven rannalla, kesämökki, on monelle suomalaiselle paluuta lapsuuden maisemiin. Se on sekoitus nostalgiaa, lomaa ja suhdetta luontoon. Kesämökkikulttuuri heijastelee myös hyvin suomalaista mentaalihistoriaa ja nyky-yhteiskunnan arvoja. Talo maalla viljelee näitä kesämökin ääniä uudella tavalla. Äänillä on karaktääri, omat roolinsa, omat soolonsa puheiden lomassa. Puheet ja äänet ovat lomalla tasa-arvoisesti. Kuitenkin toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset - kuten elämässäkin.

Ohjelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Harri Huhtamäki. Äänisuunnittelija on Jim McKee. Kertojina ovat Helka-Maria Kinnunen, Tiia Louste, Eero Saarinen ja Tom Wentzel sekä joukko mökkiläisiä. Musiikki on Huhtamäen, Tapio Aaltosen ja Heikki Virtasen. Tuottaja on Harri Huhtamäki.

Talo maalla listattiin Prix Europa kilpailussa Berliinissä 2008 viiden parhaan joukkoon.